Koiravauvanpallerosta pitkäjalaksi neljässä viikossa

Meidän vauva on kaksinkertaistanut kokonsa. Se ei ole enää ihan sylivauva, se painaa jo yli 12 kg. Kuusivee ei jaksa enää kanniskella koiraa, no ei enää usein tarvitsekaan, kun koira jaksaa jo paremmin kulkea itse. Se osaa joitain käskyjä hyvin, toisia huonommin. Kulkee melkein nätimmin vierellä vapaana kuin hihnassa.

Hampaita se käyttää meihin kaikkiin, yritetään keksiä muuta mielekästä tekemistä, ettei mene koko elämä puremisen kieltämiseen. Viime yönä nukuin pisimmän yön tähän mennessä, yhdeksän tuntia. Tai  koira nukkui, minä valvoin siellä iltapuolessa.

Habitare-terveiset

Kävin Habitaressa heti keskiviikkoaamuna. Aamupäivä on varattu ammattilaisille, bloggaajille ja toimittajille. Olin varsin yllättynyt siitä, että moni osasto oli pahastikin kesken. Toinen aika raju yllätys oli, että vaikka messut ovat Suomen ehkä merkittävin sisustustapahtuma, monella osastolla oli puutteellinen valaistus. Valaistuksen puute pilasi muuten hienot osastot. Kokonaisuuden tarkasteleminen olisi todella tärkeää!

Tänä vuonna Habitaressa oli paljon modernisti käytettyä kotimaista puuta, puuterisia pastelleja, eri sävyisiä marjapuuronpunaisia ja lisäksi syksyisiä sävyjä munakoisosta mustaan. Petrooli ja sinappi näkyivät siellä täällä.

Minulla on aina korkeat odotukset sekä asuntomessuista että Habitaresta. Minusta molempien messujen tärkein rooli olisi tuoda jotain uutta, katsoa eteenpäin enemmän kuin vuosi. Tarkastella muotoilua, trendejä, ihmisten arjen helpottamista ja innovaatioita vähintään viiden vuoden säteellä. Sellaista tuntuu olevan aika vähän. Habitarea voisi muokata ehkä vielä enemmän asumismuotoilumessuiksi.  Osastoille voisi yhdistää kasveja ja ruokaa vielä enemmän kuin nyt on tehty.

Messukierros alkoi Hakolan osastolta. Hakolaan kannattaa tutustua, se on jurvalainen huonekalutehdas, joka on osannut kääntää suuntansa nykyaikaan ja hyödyntää silti perinteisen pohjalaisen puusepänteollisuusperinteen. Osasto oli kiinnostava, inspiroiva, kaunis ja harmoninen. Ja kierros päättyi Papershopiin, jolla oli puuterinen ja kaunis osasto, värimaailma ihan samankaltainen kuin Hakolallakin. Molemmat olivat Sisustustoimittajien parhaiden osastojen listalla, Hakola kolmen kärjessä ja Papershop kunniamaininnalla!

Hakolan osastolla oli puuta ja puuterisia pinkkejä. Ote oli todella moderni ja raikas.

Esite oli samaa tyyliä ja värimaailmaa.

Inspiraatiota sain tästä rehevyydestä, värikkyydestä, kukista ja antiikista.

Tämän kuvan otin siksi, että tässä oli onnistunut valaistus kaikkien pimeiden osastojen  jälkeen. Käytävä oli lähes pimeä, mutta osastolla valaistuksen kohdennus oli onnistunut.

Tämän kuvasin muistiin, että saunan lauteiden materiaalia voi ajatella tosi monella tavalla. 

Paola Suhosen suihkusermi.

Nämä puuteriset sävyt toistuivat monessa paikassa (vähän niinkuin meidän makkarissa...)

Antiikkipuolella minua puhuttelivat enemmän nämä romukaupat kuin varsinainen antiikki.

Lopuksi Papershop, jossa oli ihana lattia.

Liput arvottu vihdoin

Ihan oikeasti, oikeasti olen pahoillani. Unohdin koko lippuarvonnan. Nyt katsoin osallistujien määrän ja mies huikkasi minulle ohikulkeissaan numeron yhden ja 17 väliltä. Se oli numero kaksi. Eli Anni, onnea, olet voittanut kaksi lippua Habitareen. Jos huomaat tämän, laita minulle yhteystietosi s-postiin, vien liput aamulla postiin ja toivotaan, että Posti tekee oman osuutensa mallikkaasti.

Aikuisten työhuoneen lattia on valmis

Miehen suolakaivoksen eli aikuisten työhuoneen lattia on valmis. Ja itseasiassa kuvan ottamisen jälkeen ovi on päässyt paikoilleen. Seuraavaksi puretaan alaslasketun katon koolaus, huolletaan katto (saattaa olla, että mennään alkuperäisellä pinkopahvilla), laitetaan puukuitulevy ikkunaseinään, pinkopahvitetaan kaikki seinät, maalataan lattia ja tapetoidaan. Ai niin, uuni ja muuri, sekä kuvassa näkyvä ovi tarvitsevat myös vähän maalia. Sitten päästään taas sisustamaan!

Omenasato

Tänä vuonna omenat ovat olleet aikaisessa. Olemme käyneet jo kahden lajikkeen sadonkorjuussa omenatarhaosakkeessamme. Myöhäisin lajike kypsyy vasta syyskuussa. On mielettömän ihanaa, että joku muu hoitaa ja kasvattaa omenat muhkeiksi, ja sitten me saamme poimimisen ilon!

Jos sinua kiinnostaa oma omenatarhaosake, osakkeet tulevat myyntiin syksyllä satokauden päätyttyä.

Suvilalla

Oltiin koiravauvan kanssa ekaa kertaa suvilalla. Siitä tuli varsinainen metsäkoira. Keräsimme kanttarelleja ja mustikoita. Pieni koirakin oppi syömään mustikoita ja vadelmia. Se asettui suvilalle miltei paremmin taloksi kuin kotiin, eikä sille sattunut edes yhtään vahinkoa.