tiistai 30. lokakuuta 2012

Asiasta viidenteen

Kaksi asiaa on mielen päällä.

Meillä on vessan vesiputki tihuttanut pitkään. Ihan alusta asti. Vessa oli ainoa tila, jonka edeltävät asukkaat olivat remontoineet. Mies vaihtoi jo kesällä vessaan viemäriputken, mutta tihuttaminen ei hellittänyt ja nyt lattialaudassa on jo pysyvämpi merkki.

Mies sisuuntui eilen hommasta ja alkoi avata vessan putkituksia. Sieltä löytyikin (onneksi ihan näkösällä olevista putkista) vallan vekkulit viritykset. Siinä oli yhdistelty putkenpätkiä, joissa oli erilaiset venttiilit eli putket eivät mitenkään passanneet toisiinsa. Ulkoisesti kaikki näytti suht hyvältä ja mies oli kiristellyt liitoksia moneen kertaan, mutta vika olikin sisäpuolella. Nyt on vessa putkitettu uusiksi.

Vessa pitää joka tapauksessa remontoida jossain vaiheessa, koska emme oikein tiedä mitä pinnan alla on. Seinissä on hauska betoninnäköinen rappaus, jota lapsenvintiöt ovat ilokseen rapsutelleet pöntöllä istuessaan. Onneksi syyllisten määrä rajautuu kahteen, kun seinässä on luettavissa etunimen alkukirjain. Jäljet johtavat sylttytehtaalle! Heinäseivässeinä on niin kiva, että se pitänee rakentaa sitten joskus uusiksi.





Toinen asia on maakellari. Maakuntamuseo toivoo, että ennallistamme tontilla sijaitsevan kasan, jos sieltä löytyy maakellarin jäänteet. Alueen entinen omistaja sanoo olevansa melko varma, ettei kasassa ole enää mitään ennallistettavaa. Nyt löysin netistä kuvan saman aikakauden maakellarista ja olen itsekin melko varma, ettei kasassa ainakaan paljon VOI olla siitä jäljellä. Mutta tähän asiaan palataan varmaankin ensi kesänä.


Tässä kuvassa ison puun takana näkyy se möykky, joka on ollut joskus maakellari.


Tämä maakellari edustaa saman aikakauden tyylisuuntaa. (Kuva on lainattu Hajalasta.)

5 kommenttia:

  1. No aika littanaksi on teidän kellari mennyt, jos se tuohon nyppylään mahtuu. :-)

    Meillä kellari seisoo pystyssä, mutta valitettavasti etuseinän tiilistä on iso osa putoillut pois kellarin päälle kasvaneen koivun juurien vuoksi. Joku, joka osaisi, saisi siitä silti vielä kellarin aikaan.

    VastaaPoista
  2. oo meillä oli tuollainen maakellari,kun olin lapsi. Talo oli rakennettu 1901. Siellä se on vieläkin pystyssä. Ei taida tuosta kasasta tulla maakellaria, mutta ehkä sellainen kannattaa joskus rakentaa. Maakellarin tuoksu on lapsuuteni tuoksu. Ihana blogi, saa haaveilemaan vanhasta puutalosta.

    VastaaPoista
  3. Joo, hämmästelen vähän museon optimismia. Mutta olisihan aika vekkulia näin nykyaikana säilöä hillonsa oikeassa maakellarissa. En sitä sinänsä vastusta, mutten vaan osaa kuvitella, että tosta kasasta moinen väkisin tehdään.

    a

    VastaaPoista
  4. Kaunis olisi kellari..meidän aseman kellari ei ole ihan noin hyvännäköinen mutta siellä on sisällä kaksi erillistä huonetta ja tulisija. Harmi vaan, että tontit on aikoinaan lohkottu niin että kellari jää kunnan tontille..pihavarasto on toisella tontilla, makasiini kolmannella ja tämä asema neljännellä..

    Oli muuten kivoja ideoita poikien huoneisiin.

    VastaaPoista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!