maanantai 28. toukokuuta 2012

Pihajuhlat

Meillä oli viikonloppuna ihanassa auringonpaisteessa tupaantuliaiset, pihajuhlat. Eurolavapöytä pääsi käyttöön. Paikallinen ystävä toi muutaman tuolin lainaan. Vieraita oli lähes 50, joista yli puolet alle kouluikäisiä. Kiitos kaikille!

Puutarha alkaa kukoistaa ja saimme myös lahjaksi monta uutta ihanaa kasvia. Pyörähdin edellisenä viikonloppuna Amsterdamista ja sieltäkin tarttui muutama tuliainen myös omalle kodille.




Hollannista fillareiden rekisterikilpiä eteisen seinällä.


Hemasta ihana torkkupeitto.


Lapset saivat yrttejä tuparilahjaksi.


Koko perhe sai omenapuun.


Meillä on ihan ilmeinen limonadipuu, tehtiin lapsille tikkaat, jotta sinne pääsee helposti. Puu on niin muurahaisten valtaama, ettei siellä voikaan oleskella ollenkaan. Ja ihan laho, eli se on kaadettavien listalla.


Talon mukana saatiin myös iso setti autonrenkaita. Yhdestä tehtiin rengaskeinu. Vanteiden irroittaminen oli yllättävän iso urakka.



perjantai 18. toukokuuta 2012

Ikkunat

Taisinkin jo kirjoittaa aiemmin, että ikkunat on tosiaan naulattu kiinni. Ja tiivistetty. Ja silikonoitu. Täällä on kyllä maksimoitu se, ettei vanha talo vaan hengitä. Seinien tuuletusräppänät on myös tilkitty umpeen.

Tässä muutama kuva, kun mies avasi keittiön ikkunaa. Ei todellakaan ollut mikään parin minuutin homma, vaan siinä meni varmaan puolisen tuntia ja se vaati työtä sisällä ja ulkona...





torstai 17. toukokuuta 2012

Vapise Porvoo

ja etanaravintola. Kunhan meidän sato korjataan, saadaan pata porisemaan!

Aamu ollaan käytetty tihkusateessa (ei missään 26 asteen helteessä, terveisiä vaan Lappeenrantaan) etanasaalistuksessa. Kohtasin myös elämäni ensimmäiset liljakukot. Niitä oli viisi tai kuusi.

Mies kaivoi paikat neljälle vadelmalle. Kaivuukohdassa tuli vastaan vanha TM mukulakiveys. Hetkeksi pysähdyttiin miettimään olisiko se syytä jättää ihan koskemattomaksi, mutta tehtiin kompromissi ja kaivettiin jokaiselle vadelmalle reikä ja säästettiin kivet. Vanha mukulakiveys on kaunis, mutta ei me ehkä kuitenkaan haluta ennallistaa koko eteläpuolen pihaa mukulakiveykselle, vaikka siinä on saattanutkin olla sellainen siihen aikaan, kun kuljettiin hevoskärryillä... Pidemmällä tähtäimellä olisi hauskaa rakentaa osa pihapoluista (ehkä) sillä vanhalla mukulakivellä, mutta ei tänään.

Yhdet naapurit pyörähtivät tutustumassa meihin ja toivat Fagervikin luumupuun taimia. Niillekin pitäisi etsiä paikka. Täällä kyllä naapurusto on todella ystävällistä ja mukavaa.


Kuvassa oikealla alareunassa näkyy valkoinen naulan kanta. Se antaa mittakaavaa etanoiden pikkuruisuudelle. Niitä on ihan valtavasti. Upea uusi sato.




Lasten mielihupia on kulkea ämpärin kanssa ympäri tonttia keräämässä etanoita.

Vielä, kiitos kaikille niille, jotka tarjosivat jätelautaa. Ensi viikolla jos vaan ehditään, saatetaan lunastaa tarjoukset. Nyt viikonloppuna minä lähden hetkeksi ulkomaahan inspiroitumaan.

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Vieläkin puutarhaa

Nimittäin minä kierrän puutarhani lähes päivittäin ja katson mitä pukkaa ylös. En ole uskaltanut kaivaa paljoakaan, etten vahingossa kaiva pois jotain arvokasta. Yhteen kukkapenkkiin lisäsin neljä pionia, koska siitä oli ihan selkeästi kaivettu perennoja pois. Senkin mullaan siirsin talteen ja laitoin pioneille uuden mulla siltä varalta, että siinä olisikin ollut jotain tärkeää.

Me ostettiin muutama vadelman taimi, mutta ne eivät ole vielä maassa, kun emme ole ihan varmoja minne ne pitäisi laittaa. Huomenna on jo pakko istuttaa, etteivät kuole.

Rakennuslautakunta kävi täällä viime viikolla kierroksella, koska antavat lausunnon kaava-asiasta. Voi kun alkaisi tapahtua. Me kaipaamme sitä kunnollista kylpyhuonetta.



Pionit.



Ei ole ihan vielä raparperihyveen aika, mutta...


Pihaan ilmestyi yhtäkkiä muutama esikko.



Lasiveranta sai kesäisemmän ilmeen, kun laitoin sinne pöytäliinan. Nyt ollaan jo syöty siellä.


Ostin kaksi amppelimansikkaa. Maistiaisille päästään ihan pian.


maanantai 14. toukokuuta 2012

Pihi on pihi

On asioita, joihin saatan tuhlata aika sumeilematta. Mutta on myös asioita, joissa olen yllättävän pihi. Minä en raaski käyttää pihakalusteisiin paljon rahaa. Suurin osa halvoista tai keskihintaisista kalusteista ei ole kauneudella pilattuja. Useimmat ovat sellaisia, no onhan tää ihan ok -tyyppisiä. Ja kalliissa ulkokalusteissa en näe järjen hiventä. Miksi ostaisin pihalle sään armoille jotain kalliimpaa kuin omaan olohuoneeseeni? (No toisaalta mikä tahansa kaluste on kalliimpi kuin tämän hetkinen olohuoneemme sisustus, joka on pääosin Ikeaa ja vieläpä kierrätettyä sellaista...)

Asiaan. Askarreltiin miehen kanssa äitienpäivän päätteeksi puutarhapöytä eurolavoista. Siitä tuli niin pitkä, että sen ympärille mahtuu kevyesti 15-20 ihmistä. Ja kestävältäkin se vaikuttaa. Lavoja löytyi vintiltä viisi eli määrä saneli mitat. Tukiranka on purkujätettä. Ruuveja ja kulmarautoja meillä oli valmiiksi ennestään eli nimenomaan eiliseen projektiin emme sijoitaneet senttiäkään. Olin alunperin himoinnut ystävän purkutyömaalta yhden vajan seinälautoja, muttemme vaan päässeet aikataulussa liikkeelle.

Voi olla, että ennen tupareita täytyy vielä virittää pari muutakin pöytää ja taikoa istuimia. Saattaa olla, että koukkaan hakemassa muutaman Ikean 7,95 -jakkaran lisää. Purkulautaa meillä ei oikein ole, lastulevyä vaan. Laudoista voisi rakentaa penkkejäkin.



Lavat yhdistyivät nurjalta puolelta kakkosnelosilla.



Sivutuotteena syntyi pari älypuhelinta, joissa on änkkäripelejä.


Ikean 7,95-jakkara.


Valmis viritys. Ei se kauneudella ole pilattu, mutta pikkasen luonnon harmaannutusta tai sitten tarvittaessa vähän pöytäliinaa ja kattausta. Ja ennen kaikkea romut on laitettu kiertoon!

Puutarhureiden iskuryhmä

Meillä kävi vapun jälkeen kahden puutarhurin, yhden harjoittelijan ja miehen muodostama iskuryhmä. Roskalava, yksi päivä, moottorisaha.


Nyt on tällaista keppokokoista polttopuuta.


Ruusupensas.



Kaksi kuvaa lumimarja-aidasta.


Marjapensaat löytyivät pusikosta.


Ja luonnonkukkia pukkaa pöheiköstä.

tiistai 1. toukokuuta 2012

Puutarhaa yhä

Odotan kovasti koska pääsisin niihin jälkeen-kuviin, kun kaikki on korjattu ja laitettu miunmaunmukaan ja puutarhakin on kaunis ja kukkii. Mutta siihen saakka on pakko tallentaa kaikesta näitä ennen-kuvia. Suvilaprojektista tiedän, että niitä ennen-kuvia on aina liian vähän, vaikka kuinka luulee kaiken dokumentoineensa. Aika vähillä muutoksilla saattaa talo alkaa näyttää niin paljon paremmalta, että sellaisia surullisia ennen-kuvia ei enää saa.


Täällä iiriksiä pukkaa!


Mikä tämä on?


Entä mikä tämä on?


Tämä kai nyt sentään on raparperi.


Ja lisää iiriksiä.




Skillojakin pukkaa sieltä täältä. Krookukset kukkivat jo.