sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Maali pinnassa

Eilen aamupäivällä mies teki lattiasta vajaat puolet, tänään loput ja minä pääsin iltahämärissä maalaamaan ekan maalikerroksen. Ajattelimme, että maalaamme tokan maalikerroksen vasta kun uuni ja katto on maalattu sekä väliseinä rakennettu. Maali oli todella vaaleaa, mutta ei kuitenkaan ihan hohtavan valkoista. Täytyy päivänvalossa tehdä arvio siitä kelpaako se vai pitääkö käydä hankkimassa helmenharmaata.

Tänään googlailin tuuletusräppänäasioita. Kaikissa huoneissa on ikkunoiden yläkulman hollilla tuuletusräppänä, joka on ollut tukittuna siitä 80-luvun rempasta saakka. Luulen, että pyrimme hankkimaan niihin puuttuvat osat ja ottamaan uudelleen käyttöön. Ainakin Metsänkylän navetasta (tai siis sieltä uusien osien kaupasta) löytyy osia ja varmaan myös Rakennusapteekista.



Mä en mitenkään älyttömästi tykkää paljaasta puupinnasta, mutta joka kerran, kun on tehty jotain uutta, tuntuu ihan synniltä maalata sen pinta. 


Iltapäivän viimeinen aurinko jätti merkkinsä hirsiseinään.



On se olevinaan harmahtavaa...

Tosiaankin jännää, että tehdään ihan uutta lattiaa, kun periaatteena oli säilyttää ja kierrättää vanhaa. Mutta onhan uudessa pinnassa puolensa. Minulle on jäänyt mieleen juttu talosta (muistaakseni Kannustalon yksi ensimmäisiä Long Island -malliston taloja), jossa perhe asennutti rakennustyömaalla lattian ihan hommien alkupuolella ja nimenomaan ei suojannut sitä mitenkään ja suorastaan kehotti rakennusmiehiä kohtelemaan sitä mahdollisimman kaltoin ja pintakäsittely (olisiko ollut joku öljyvaha) tehtiin vasta kun työmaa oli miltei valmis. Mieleen jäi, että talon lattia oli ihanasti vanhan näköinen, vaikka oli uusi. Mekään ei olla ajateltu tätä omaamme mitenkään erityisesti suojella. Jo nyt siinä on pari lommoa ja muutama oksa, jotka eivät olleet vielä maalista moksiskaan.

Nyt pitäisi löytää joku puuseppä, joka tekaisisi yhdelle ovelle karmit!

lauantai 29. syyskuuta 2012

Lattia etenee

Eilen tuli rekan kyydissä pinkopahvia, puukuitulevyä, lattiaa ja kaikkia tilpehöörejä. Tänä aamuna ajeltiin lasten kanssa lattiamaaliostoksille. Mies tekee lasten lattiaa, kolmannes valmiina.


Ekovillaa on nyt viiden sentin kerros vanhan purun päällä.


Huoneessa oli aamulla ihana valo, ja ekovillasumu.


Oviaukon muovi vedettiin hetkeksi syrjään, jotta koko perhe pääsi katsastamaan tilanteen.


Uutta lattiaa.


Maalivalinnan tein liuotinohenteisen Permon, luotinohenteisen Betoluxin ja vesiohenteisen Betoluxin välillä.  Päädyin viimeiseen.


Värivalinta meni varmaan taas pieleen. Maalikaupan luonnonvalolamppu ei tietenkään toiminut. En halunnut vitivalkoista, mutta en myöskään kovin tummaa harmaata. Sellaisen harmahtavan valkoisen. Kaupassa alin värimalli näytti hyvältä ja ihan harmaalta. Nyt se näyttää luonnonvalossa valkoiselta. Olisi ehkä sittenkin pitänyt ottaa lattiamaalivärikartan vaaleampi harmaa (kuvassa vasemmassa yläreunassa). No, jos maali näyttää vielä lattiassakin liian valkoiselta, pitänee hakea taas uusi purkillinen ja tohtoroida vanhaa...


Esikoinen valitsi näitä värejä omaan huoneeseensa. Aika samaa settiä kuin vanhassa kodissa.

torstai 27. syyskuuta 2012

Ikkunaprojekti

Tästä ikkunasta on pakko aloittaa ikkunaprojekti. Se on totisesti huonossa hapessa, kun ne legendaariset silikonitkin repsottavat... Yleisesti ottaen tämän talon ikkunat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Paitsi tämä.




keskiviikko 26. syyskuuta 2012

The spa

Nyt meillä on tällainen jättikokoinen, kaunis ja hyvinvarusteltu spa-osasto. Haluatteko tulla meille hemmoteltaviksi? Tuntuu hassulta ottaa näitä ankeutta uhkuvia kuvia, mutta veikkaan, että jälkikäteen katsoen näitä ennen-kuvia on silti ihan liian vähän.

Viime viikonloppuna mies sai tehtyä paljon. Se on järjestelmällinen purkaja. Irrottelee naulat, lajittelee purkujätteet, miettii kaiken kierrätysmahdollisuudet. Tällä viikolla perjantaina pitäisi tulla rakennusmateriaalia eli viikonloppuna päästään lastenhuoneen kimppuun. Olemme tilanneet kaikki muut paitsi listat.


Tästä siis hävisi väliseinä. Kuvassa näkyvän oven taakse tulee keittiö-olohuone.


Kodinhoito, vessa, kylppäri.


Jollakulla on ollut aikaa harrastaa kukkasabluunoita. Se on ainoa asia talossa, joiden kimppuun tekisi mieli käydä heti maalitelan kanssa.


Vasemmalla oleva kolo onkin kolmas oviaukko, joka vie tämänhetkiseen lastenhuoneeseen. Edessä oleva ovi vie nykyiseen olohuoneeseen, mahdolliseen tulevaan lasten leikki/pelihuoneeseen.


Siivouskomero on seuraavana purkulistalla.


Eikö olekin ihana ikkuna? Poikkipuut ovat metalli"kaltereita".


Täällä me suihkutellaan.




Tämäkin kuului perusvarusteluun... Miksiköhän?


Puretussa väliseinässä oli ollut Tapsan ja Leenan koukut.




Ja yksi seinälevyistä olikin entinen ilmoitustaulu, jossa oli vielä neulatkin paikoillaan ja paikallisen maansiirtourakoitsijan käyntikortti.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Pihalla

Viime lauantaina oltiin koko päivä pihalla. Haravoitiin varmaan kymmenettä kertaa tänä syksynä. Istutettiin lasten kanssa joitain kymmeniä tulppaanin sipuleita sekä helmilijoja. Lapset saivat rikkoa yhden puutarhatuolin, joka oli sen verran rikki, ettei sitä ei enää kannattanut korjata. Teki hyvää pieni rikkomsharjoitus.

Mies on järjestellyt puuvajassa olemassaolevia puita pinoihin, että muodostuisi jonkinlainen käsitys siitä paljonko puuta on. Kyllä se hetkeksi riittää, muttei varmaan koko talveksi, jos uunit tulevat olemaan päälämitysjärjestelmä.

Kyllä syksy on kaunis.


















maanantai 24. syyskuuta 2012

Perhoset

Eilen tarttui mukaan tällaisia perhosia. Arvatkaa mistä?





Jostain syystä minulla on taas alkamassa punainen kausi. Sen nimi taitaa oikeasti olla joulu.


Salakurkkaus kylppärin ovesta olkkariin.