perjantai 15. maaliskuuta 2013

Minkälaista tapettia keittiöön?

En ole vielä yhtään uskaltanut miettiä minkälaista tapettia voisin keittiööni haluta. Äsken laskin, että sinne menee noin 29 rullaa, tosin en vielä vähentänyt uuneja, ovia ja ikkunoita. Huone on niin korkea, että yhdestä tapettirullasta tulee kaksi vuotaa. Huoneessa on osaksi puolipaneelia, luulen, että sitä museoidaan yhdelle seinälle. Se vähentää vielä pari rullaa kokonaismäärästä.

Huone on tosi iso, joten en osaa kuvitella kovin tummaa tapettia. Olen ehkä tavallaan ajatellut, että jos keittiö ja lattia ovat valkoiset ja seinissä joku kevyt väri, ehkä ihan vaan beessi tjsp, niin varsinainen väri tulee matoista, sohvista ja piensisustuksesta.

Valkoinen, punainen ja turkoosi ovat suosikkejani.

Tai musta, harmaa, valkoinen, sitruuna.

Ja molempien lisäksi vanhaa puuta.

Ensin turkoosit ja vihreät. Mukana muutama aika voimakas ja rohkea. (Kuvat: Designers Guild, Tapettitalo, Retrovilla ja Wallpaperdirect.)



Mä jotenkin tykkään näiden värien rohkeudesta, mutta miltä tämä näyttäisi isossa huoneessa? Dominoiko liikaa vai juuri sopivalla tavalla?


Tämä tuntuu vähän vaisulta, mutta antaisiko se rauhallisen taustan muulle sisustukselle?



Tässä on jotenkin 70-lukua modernisti, mutta on aika tumma ja aika vihreä, kun kuitenkin haen turkoosia.


Tämä olisi aika suloinen.



Nämä kaksi ovat aika vaaleansinisiä. Alempi on ehkä epäsäännöllisyydessään ylempää kauniimpi. Ripaus punaista tekee näistä ystävälliset.




Nämä kolme viimeistä taitavat olla liian tummia ja vihreitä isoon tilaan. Hienoja kuitenkin.

Keltaiset:




Nämä kaikki kolme tapettitalon keltaista ovat kivoja. Mutta ovatko nekin liikaa isossa huoneessa? Ne voisivat toimia, jos tapetoisi yhden seinän. Tosin meillä voisi olla keittiö-olohuoneessa myös sellainen vaihtoehto, että keittiöpääty uuneihin saakka olisi yhtä tapettia ja olohuoneosa toista.

Sitten nämä turvallisimmat vaihtoehdot eli hiekkaa ja luonnonvalkoista.


Tapettitalon Lintu sininen on kaunis, vielä kauniimpi laventelinsinisenä, mutta meille ei kyllä sinistä voi tulla näin isoon huoneeseen.


Lumikide näyttää melkein vieraalta (ja uudelta) kun se ei ole mustavalkoinen.


Kirsikkapuu on vähän sellainen vanhojen talojen klassikko, johon siksi suhtaudun varauksella.


Samaten Lukkoa näkee blogistaniassa aika paljon.


PipStudiolla on oma kirsikkansa ihan vaalealla pohjalla.


PipStudion kirsikkaa hiekanvärisellä taustalla.


Tämä olisi kaunis.


Tai tämä.


Tästä tulee mieleen, että voisiko jotain tällaista askarrella itse vanhoista kirjoista, nuoteista ja kiiltokuvista...





7 kommenttia:

  1. Olipa monta tosi kivaa! Jos äänestää saa, niin PiPin kirsikat. Hillityt, mutta silti pirteät. Mun makuun Lukko on jo niiiin nähty, samoin Kirsikkapuu. Ja noi värikkäämmät voi tosiaan olla too much?

    Mä olen itse suunnitellut just vikan kuvan kaltaista askartelua tulevaan makkariin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun mielestä kanssa lukko ja kirsikkapuu on niin nähty. Kirsikkapuu ei ole koskaan ollut mikään ykkösvalintani, lukko ehkä voisi ollakin. Toi lumikide tällaisena värittömänä olisi aika kiva ja neutraali.

      PiPStudion tapettien ongelma on se, että ne eivät varsinaisesti sovi vanhaan taloon materiaaliltaan. Haluaisin kuitenkin tietää kuinka suuri se todellinen ongelma on.

      Poista
  2. Tuo Lumikide on tosi hieno minusta ja sopivan neutraali isolle pinnalle.

    VastaaPoista
  3. Onko ne PiPit siis muovipintaisia? Muovipinta on Tapettitalonkin melkein kaikissa tapeteissa ja se ei ole siten kirjaimellisesti hengittävä (eli hygroskooppinen, minä ärsyän tuota hengittävyys-sanaa kun ihmiset mieltävät sen yleensä ihan oudosti) materiaali. Sen voi testata vaikka ripsimällä vettä tapettinäytteen päälle - vesi jää tapetin pinnalle pisaroiksi eikä imeydy tapettiin eli se siitä niidenkin "perinnetapettien" hygroskooppisuudesta. Mutta tuon vertainen höyrynsulku ihan oikeassa paikassa eli sisimpänä rakenteessa ei kyllä vielä minusta ole mikään ongelma, ellei sitten ihan periaatteellisesti halua saada aikaan todella läpikotaisin hygroskooppista seinää. Ihan perinteisiä paperitapetteja on tosi vaikea löytää, kuosit on niissä harvoissa vähän mitä on ja lapsiperheen keittiössä ne voivat olla kyllä aika kertakäyttökamaa...;)

    Uudessa Avotakassa oli tosi kiva kuva olohuoneesta, jossa taisi olla keltainen kiurutapetti tai joku keltainen ainakin. Siitä tuli tosi aurinkoinen ja lämmin ja iloinen vaikutelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pipeissä on sellainen muovinen välikerros, pinnastahan ne on aika paperisen oloisia. Mutta niin tosiaan on monessa muussakin. Me ollaan jo laitettu esikoisen huoneeseen tapettia, jossa on välissä se muovi. Lähdettiin vaan siitä, että kun muut kerrokset ovat kunnossa, ja sitä muovillista tapettia ei ole kaikilla seinillä.

      Mulla on myös varastossa odottamassa pari vinyylitapettia, mutta niiden käyttöä harkitsen vielä.

      a

      Poista
  4. Keltainen kiuru olisi mahtavaa, mutta tekee kyllä ison loven kukkaroon, jos noin paljon pitää ostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaikki tuntuu kalliilta, kun rullia on se 29. Yli satasen maksavia ei voi ajatella missään nimessä. Ja 60 euroa on jo tosi kallis. 30 on aika lailla maksimia.

      Poista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!