lauantai 21. syyskuuta 2013

Avautumista

Eli jos et jaksa kuunnella avautumista, lopeta lukeminen tähän.

Mies kävin tänään hakemassa minun FB-kirppikseltä ostamani ovet. Täytyy sanoa, että huutonetin käyttö on vähentynyt elämässäni tori.fin ja FB-kirppisten myötä. Näistä kolmesta kuitenkin välillä tuntuu, että FB-kirppiksiin liittyy eniten mystisiä kuviota kaupankäyntiin. Tänään kaupankäynti sujui periaatteessa hyvin ja luvatusti, mutta jotenkin se silti katkaisi kamelin selän. Tai ehkä se selkä oikeasti katkesi jo viime viikolla.

FB-kirppiksillä usein törmää siihen, että tuotetta myydään jossain muuallakin ja yhtäkkiä joku jonon ulkopuolelta saakin sen. Tai kirppisten säännöt eivät ole yksiselitteiset tai me käyttäjät emme osaa noudattaa sääntöjä. Tai joku vaan laiskuuttaan ei jaksa vastata viesteihin tai toimittaa sovittua tuotetta. (Joo, tiedän, että mullakin on kolme postittamatonta paitaa.) Toisaalta tarpeettomat tavarat vaihtavat omistajaa parhaimmillaan todella nopeasti ja sujuvasti.

Tänään mies meni hakemaan ovia. Puhuttiin ovista ja kävi ilmi, että ovet olivatkin yhä vanhassa purkutuomion saaneessa talossa paikoillaan. Minä en ymmärrä miksi joku myy pelkkiä ovilehtiä ovina, kun ei se pelkkä ovilehti ole yksinään yhtään mitään. Se tarvitsee saranat, kahvan, lukon helat ja karmin! Ihan sama vanhojen ikkunoiden kanssa. Ei ne ruutupokat ole yhtään mitään ilman sitä kaikkea muuta, jotka tekevät siitä ikkunan. En ymmärrä, että joku KEHTAA sanoa, että poltettiin karmit saunan  pesässä.  Jos säästää oven, miksi ei säästäisi karmeja. Jotenkin niin älyttömän vaikeaa käsittää.

Katsoin tänään myös yhtä kotimaista kiinteistönvälitysohjelmaa ja siinä myös nousi tukka pystyyn, kun 40-luvun talon kohdalla puhuttiin, että talo pitää "saneerata" ja ainakin "ikkunat vaihtaa". Vanha talo. Saneeraaminen on minulle synonyymi kipsilevystä, saumanauhoista ja laminaateista sekä tietenkin lasivillasta ja polyuretaanista. Ja miksi hyvät vanhat ikkunat pitää vaihtaa, jos ne pysyvät käyttökuntoisina 10-15 vuoden huoltovälillä?

Minusta alkaa päivä päivältä tulla fanaattisempi vanhojen talojen suojelun kanssa. Minusta vanhoja taloja ei pitäisi luovuttaa ollenkaan ihmisille, jotka eivät ole millään tavalla tutustuneet perinteisiin rakennusmenetelmiin. Minä en missään nimessä pakota ketään restauroimaan tai konservoimaan tai muutenkaan museoimaan. Mutta minun mielestäni taloa pitää kuunnella ja miettiä, että minkä valintojen ansiosta talo on kestänyt jo 50 - 100 - 150 vuotta. Rakenteiden hengittävyydessä ja luonnonmateriaaleissa on taikaa.

Mies sitten irrotti ovia ja karmeja vieraan ihmisen purkutalossa tänään lähes viisi tuntia saadakseen ne ehjinä ja siisteinä mukaansa. Myyjä ei hommaan osallistunut, ei juuri edes auttanut ovien nostelussa. Mies toi kotiin kolme karmillista ovea ja muutaman ovilehden. Me maksettiin tietenkin ovista sovittu summa, mutta se yli kaksinkertaistui, jos miehen työlle laskee tuntihinnan.

Olisiko tässä nyt kaikki. Kiitos ja anteeksi.


Tällainen lasti odotti autossa. Yksi karmeista on aika kostea, muttei laho. Ovi oli rakennuksen ja verannan välissä ja mies sanoi, että pellavarive oli niin märkää, että vettä saattoi puristaa.


Tämä tuli bonuksena kyydissä. Ihana.


Pojan huoneen ovi oli tarroitettu molemmin puolin.


Imatra 1985.


Ovet ovat kauniit.


Kauniit kahvat ja helat, vasemmanpuoleinen ovi oli ainoa (tarroitetun lisäksi), joka vaatii siistimistä. Oviin oli jopa ainakin osaan avaimet.

Seuraavaksi talon ikkunat tulevat myyntiin ja kai sieltä lähtee muutakin. Ensimäistä kertaa tulee mieleen, pitäisikö meidänkin aloittaa... Rakennusosien kerääminen, ostaminen ja myyminen?

21 kommenttia:

  1. I feel your pain... ja juuri mietin, että tänne paikkakunnalle sopisi hyvin vanhojen rakennusosien myymälä, joten siitä vaan tuumasta toimeen!

    Ovet muuten näyttävät olevan samaa mallia kuin meilläkin ne kolme jotka ostettiin, vein ne konservaattorille maalinpoistoon ja puhdistukseen kun itselläni "työtilana" on vaan tuo meidän pieni olkkari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi on tänne vähän väärän ikäisiä, mutta kauniita. Ja meillä on suvilalla ihan samaa mallia. Suvilahan oli lohkottu 1934 (uusi osa rakennettu 1927) eli samoille ajoille osuu.

      Poista
  2. Ihan samaa mieltä!

    Kesällä löydettiin tori.fi:n kautta kohtuullisen matkan päästä kohtuulliseen hintaa peiliovia karmeineen. No ymmärrät, että sana karmeineen teki niistä suorastaan aarteita. Mentiin 100km paikalle, rämmittiin märän pellon poikki latoon jossa ovet oli. Siinä sitten selvisi, että ovet ja karmit ovat merkkaamattomat. Aikamme soviteltiin ovia ja karmeja ja todettiin että useasta ovesta ja karmeista vain yhdet sopii toisiinsa. Oli sentään myyjä vähän nolona ja olisi antanut oven meille ilmaiseksi. Mutta maksoimme pyydetyn hinnan ja saimme ison kasan karmilistoja kaupan päälle. Todellakin, ikinä ei voi tietää mitä perillä odottaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mies on rakentanut yhdet karmit itse ihan uudesta karmilistasta. Kyllä sekin onnistuu, mutta ei siinä mitään sormiliitoksia ole. Eikä se vaan ole sama asia kuin alkuperäiset karmit.

      Me ostettiin Rakennusapteekista yksi ovi karmeineen ja nyt vähän vaikuttaa, että karmi ja ovi on paritettu väärin, kun se ei oikein istu.

      Poista
    2. Meilläkin on yhteen oveen teetetty uudet karmit, ne kyllä kelpaa, mutta ei ole ihan varaa teettää 11 oveen karmeja. Joten etsitään karmillisia lisää. Muuten meillä alkaisi olla sisäovet kasassa, muutama on ihan talon alkuperäisiä ovia. Ja ne tietysti ilman karmeja. Pitäisi ottaa oviasia ihan kunnolla tapetille, inhoan meidän uudenaikaisia tammi kuvioisia laakaovia.

      Poista
  3. No jo on. Hmh. :/ Fb kirpparit ja niien miljoonat säännöt ja säännöttömyydet nostaa kyllä karvat pystyyn kun sielä asioi. Mutta kaikenkaikkiaan tosi kauniit ovet saitte pelastettua.

    Mulla olis unelmana myöskin tuon vanhojen tavaroiden pelastaminen ja jälleenmyyminen. Tosin en tiiä, oisko näillä leveysasteilla tarpeeks asiakkaita kyseiselle toiminnalle. Mut unelma elää, pieni siirretty tupa pihalle, jonne sitten sais laittaa oman pienen putiikin pystyyn. Asemakuvaan on jo merkitty pienelle tuvalle paikka, jos se siihen joskus tulee. Joko puoti- tai oleskelukäyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanalta kuulostaa sun putiikisuunnitelma. Kyllä mäkin elättelen aina välillä kaikkia bisnesideoita, mutta olen niin inhorealisti, etten ole vielä löytänyt omaa markkinarakoani. Pääkaupunkiseudulla avautuu melkein viikoittain uusia sisustusliikkeitä ja kerta kaikkiaan ne eivät kaikki voi pärjätä! Aika jännä, että niitä tulee juuri nyt, kun ihmisillä on rahat tiukassa. Sisustaminenkin on yksi asia, josta karsitaan huonoina aikoina.

      Poista
  4. Samat on haaveet, siksi me pyörittelemme makasiininkin ostoa vähän väliä..vielä ei ole rahkeet riittäneet. Meillä olisi kohta jo alkuvarastoakin siihen touhuun kun miehen 1800-luvulla rakennettu kotitalo puretaan.
    Mutta kauniit ovet olette löytäneet ja naulakko on ihan helmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko se miehen kotitalo pakko purkaa? Mutta ainakin hyvä, että otatte kaiken hyödynnettävän talteen. Kauhistuttaa kuinka paljon nykyaikanakin menee kaatikselle tai poltetaan.

      Poista
  5. No just näin. Täällä toinen fanaatikko ilmoittautuu ;)

    Onneksi saitte kuitenkin kauniit ovet itsellenne kaiken ketutuksen kestettyänne!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ärsytys ei varsinaisesti noussut ovikeikasta, vaan oli monen asian summa. Mutta meni päivän suunnitelmat uusiksi, kun miehellä meni tunnin asemesta lähes viisi.

      Mun fanaattisuus on aika tuoretta.

      Poista
  6. Aamen.

    Onneksi nuo ovet päätyivät teille. Surettaa se purkutalo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua surettaa kaikkien vanhojen talojen purkaminen ja tässä lähellä saneerataan yhtä vanhaa taloa... En viitsi sanoa enempää.

      Poista
  7. Just näin. Miksi ostaa vanhaa, jos haluaa kuitenkin uutta ?

    Mä löysin Kallismaalta rojuista noita miehenpääkoukkuja kolme. Ne ovat ihan ruosteessa, mutta aion katsoa, jos saisin ne pelastettua jotenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko ollut Susannan työhuoneella, missä putsattiin ruosteisia ikkunoiden heloja upeiksi. Uskon, että ne saa paremmiksi ja on kyllä ruostekin kaunista.

      Poista
  8. Kaikkein vanhemmat ovet on aika usein ilman karmeja. Kai siihen on joku järkisyy, en tiedä. Meilläkin on edessä karmien tekeminen vanhaan oveen, kun sellainen nyt vahingossa löytyi ja miotiltaan sopiva. Kaikki muut (uudemmat, mutta silti vanhoja) ovet myytiin karmeineen. Kumma juttu.

    Vanhojen talojen kunnostamisesta olen samaa mieltä. Pitäisi katsoa kenelle niitä myydään, ettei tuhoa tehdä enempää. Ja saneeraushan on kirosana. Ei se ole entistämistä, ainakaan talon aikakautta ja tyyliä vaalien. Vähän niinkuin vanhojen huonekalujen tuunaamista. Siitäkin voidaan olla monta mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua ahdistaa ja surettaa vanhojen talojen pilaaminen ja kaikki hometalot.

      Poista
  9. Eniten olen huomannut juuri tuota, että halutaan asua vanhassa talossa, mutta ei kestetä pienintäkään vetoa, halua, makua, tai kauneusvihrettä. Eli vanhan pitäisi olla kun uusi. Kiinteistövälittäjien tietämättömyys koitui meidän onneksemme ja saimme unelmien talon hieman arvoaan halvemmalla, koska emme halua vaihtaa vuoden -25 ikkunoita ja saada lattioita suoraan. Myyjälle oli tärkeintä ettei heidän vanhasta talostaan tehdä jukka-taloa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En haluaisi varsinkaan uusia ikkunoita.

      Poista
  10. Minulla on ihan samoja mietteitä, sekä vanhoista taloista että FB-kirppiksistä. Haluaisin niin nähdä vanhoihin taloihin jäävän jotain vanhaakin, miksi kuorruttaa tai pahimmillaan vaihtaa kaikki uuteen, jos kerran vanhaan muuttaa?!

    Onneksi löytyi kuitenkin sopivia ovia. Meilläkin on tarve tällä hetkellä yhdelle, toivottavasti jostakin sopiva putkahtaa. Ja mies lisäisi tähän että karmeineen :P Mä rakastan vanhoja peiliovia ja toivon, että mökin ovien sisästä löytyy sellaiset vielä jokaisesta, toivoa ainakin on. Paras ehkä kuitenkin on tuo naulakko. Siis voiko olla mitään suloisempaa?!

    ~ Piia Anneli / annelivia

    VastaaPoista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!