maanantai 6. tammikuuta 2014

Loppiainen

Tänään on loppiainen ja kuusi sai lähteä, vaikka hetki harkittiin sen säästämistä nuutinpäivään saakka. Ei kasteltu kuusta kertaakaan ja siltikään se ei varissut paljon. Kuusella oli jotenkin tunnearvoa, kun se oli omalta pihalta. Mutta sinne nyt meni. Järkättiin olkkari nyt vähän eri tavalla. Se hakee vielä parasta järjestystä.

Eilen isoäiti oli meillä vihdoin jouluvietossa. Kun kaikki joulunajan suunnitelmat meni ihan pyllylleen, kun aina joku oli sairaana. Leivottiin korvapuusteja. Isoäiti antoi meille vallan erinomaisen joululahjan: halkokuorman. Voiko tarpeellisempaa olla?


Tässä se on. Koristeet riisuttuina. Lähtövalmiina.


Vihreyteen olisi voinut kietoutua.


Joulun viimeiset lahjat olivat rauhallisen näköisiä.


Saareke on kyllä mitä mainioin leipomapaikka. Siihen mahtuu vaikka koko perhe riviin!


Vähän vaaleita, mutta kerrankin suht siistin näköisiä.


Saatiin vihdoin Granitin kalenterit seinälle. Ylempään kirjoitetaan kehyksen lasiin poispestävällä tussilla. Tosi kätevää. Alempi on tarkempi perhekalenteri.


Kuuseton olkkari. Esikoinen sanoi, onpas vaalea!

6 kommenttia:

  1. Olipas teillä kaunis kuusi!

    Meilläkin juuri kannettiin kuusi ulos, ja vähän piti rymsteerata. Tuli aika paljon tilaa yhden puun tilalle! Hyvä näin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli ihana. Ja jotenkin se tieto, että se oli omalta pihalta teki siitä hienomman.

      Poista
  2. Oi mitkä pullat. Se on hyvä, kun vaan päättää jatkaa pyhien viettoa vaikkapa juuri yhdessä keittiössä puuhaillen ja etenkin, jos tulee tärkeitä, läheisiä vieraita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen nyt lasten kanssa yrittänyt aktivoitua näissä leipomishommissa.

      Poista
  3. Noita korvapuusteja minäkin kuolasin. Itse jätän pullan aina noin vaaleaksi, koska pidän "littuusesta nisusta". Kovin ovat samanlaisia, miten ihmeessä sait niistä noin kauniit. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen itse vaaleiden ja aavistuksen raakojen leivonnaisten ystävä, perhe ei. Toi taikina oli pikkasen liian kova, mä luulen, että se oli säännöllisen muodon salaisuus. Mun mielestä taikina ei saisi olla ihan noin kova.

      Mä oli alunperin ajatellut tehdä tuoreita korvapuusteja esikoisen synttäreille, kun ajattelin, ettei kaikissa kodeissa ehditä leipoa, mutta kun synttärit siirrettiin, en sitten jaksanutkaan.

      Poista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!