torstai 13. maaliskuuta 2014

Haaste


Tämä kaupan vitriini on nyt meillä olohuoneessa. Olin alunperin ajatellut, että jos olisin löytänyt toisen samanlaisen, niistä olisi tullut yhdessä keittiön saareke.


Vitriinin kääntöpuoli on nyt seinää vasten.


Itäsaksalaisia lasisia tuttipulloja. Maarianhaminasta. 
Ovat yhä jossain muuttolaatikossa. Kaunis turhuus.


Koiviston puistikko -kyltti on eteisen seinällä. Mietittiin hetki kiinteistömme nimeämistä kyltin mukaan. Puistikko tästä tuli, muttei Koiviston. Ja ihanaa vanhaa kaupan käärepaperia.


Tartuin Pömpelin haasteeseen. Ja anteeksi kaikille muille, joilta olen saanut haasteita, enkä ole muistanut/jaksanut tehdä asialle mitään. Tämä oli riittävän helppo napata mukaan. Täältä sen saa ottaa vastaan, kuka haluaa!

1. Inhokkiruoat

En oikein tykkää possusta, paitsi pekonista. Jossain vaiheessa tuntui, että herkkusieni oli maailman ainoa sieni, niitä tuli syötyä liikaa. Nytkin jääkaapissa on yksi miehen ostama paketti tuoreita herkkusieniä nahistumassa, minä en saa niistä tehtyä mitään. Ja sitten se suurin inhokkini, jotka minun suuhuni maistuvat kaikki samalta, tai melkein: fenkoli, anis, kamomilla... Korianterikin on vähän samaa settiä.

2. Kirjat, jotka jätin kesken

No juuri viime viikolla aloitin viimeisen Harry Potterin uudelleen. Se jäi aikanaan ihan alkumetreille, kun tarina ei tuntunut lähtevän liikkeelle. Tunnustan kyllä, että yöpöydällä on myös yksi Marian Keyes ja Dan Brown, jotka ovat myös jumissa.

3. Turhimmat ostokseni

Pyrin tekemään aika vähän turhia ostoksia. Tänä talvena lasten talvikengät ovat olleet yhdet turhimmista ostoksista, lähes koko talvi on käytetty karvavuorisia kumppareita. Aina joskus sorrun ostamaan itselleni liian suloisia ja naisellisia vaatteita, jotka jäävät käyttämättä. Onneksi aika vähän nykyään.

4. Tässä mokasin ja epäonnistuin

Miehellekään en sanonut, kun maalasin listoja, luulin ottavani pensselin vedestä liosta, mutta otinkin vahingossa pinkopahviliimapensselin liimoinen ja ehdin kastaa sen maalissa ja sutia hetken, ennen kuin tajusin, että homma ei oikein mennyt putkeen...

5. Minusta ei olisi koskaan voinut tulla isona

Mikään palkanlaskija tai muukaan laskentatoimen ihme. Eikä varmaan koodaajakaan. Minä en ole pipertäjä vaan isojen linjojen ihminen ja esteetikko. Pitkästyn kuoliaaksi pelkkien numeroiden parissa.

Haasteen saa napata mukaansa kuka haluaa.

1 kommentti:

  1. Kiva kun nappasit, jostain syystä mun mielestä nämä on mielenkiintoisia aiheita :D Mullakin on kaapissa muutamat kotelomekot ja tyylikkäät makkarankuoret, joita oon käyttänyt vaan pari kertaa, mutta ehkä taas puen jonkun niistä Fiskarsin antiikkipäiville samalla kun ulkoilutan marc by marc jacobsin käsiveskaani pitkästä aikaa :D onneksi nuo "klassikot" ei varsinaisesti jää pois muodista.

    VastaaPoista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!