lauantai 1. maaliskuuta 2014

Viesti veli venäläiseltä

Tai siis neuvostoliittolaiselta, jos tarkkoja ollaan. Yhdentoista vuoden ajasta, jolloin kodissamme asui neuvostoliittolaisia, ei ole tähän mennessä löytynyt jälkeäkään. Tänään löytyi ensimmäinen pikkuruinen venäjänkielisen sanomalehden pala keittiön lattiasta villojen alta.


Ihanasti kellastunut pikkuruinen lehdenpala. 


Tässä näkyy villa- ja putkiviritykset. Mies muuten sanoi, että viemäriä ei ole vielä löytynyt...


Lattialautapilkkomo.


Kuka viisas osaa kertoa mitä tämä on? Kivi muistuttaa laavaa ja on kevyt. Näitä oli lattiassa jonkin verran, tämä on isoimmasta päästä, lapsen nyrkin kokoinen.


Tältä näyttää, kun vettä pääsee lattiaan. Ja voin kertoa, että lattiassa vilistää niitä kylppäreissä viihtyviä ötököitä, joiden toinen puoli on tumma ja toinen vaalea. En ikinä muista mikä niiden nimi on. Ja isoja hämähäkkejä. Mies lohduttelee, että hämähäkkien läsnäolo on talon kannalta positiivinen asia.


Täällä vesijohdon ja viemärinkulmilla on niin epämiellyttävää, etten edes hanskakäsillä viitsinyt penkoa. Sanoisin, että lapiohommiksi menee. Joku on ottanut Olvia työn lomassa korkista päätellen.


Löytyi myös kaksi palaa vanhaa tapettia (boordia?) ja pala alkuperäistä listaa, olisikohan ovien 50-luvun vuorilautaa.

Ja jos jotakuta kiinnostaa neuvostoliittolaisten läsnäolo, tässä pari filminpätkää:




Minusta nämä filmit ovat koskettavia. Me olemme tavanneet rouvan, joka lähti meidän kodistamme kolmevuotiaana perheineen pois. 



8 kommenttia:

  1. Hurjan kiinnostavia löytöjä, etenkin nuo viestit venäläisiltä! Mukavaa tietää, minkälaista historiaa omalla talolla on. Itse ajattelimme piilotella remontin edetessä lattian ja seinien väliin viestejä muistoksi meistä tuleville sukupolville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidänkin pitäisi, vielä ei olla taidettu muistaa.

      Poista
  2. Melko mielenkiintoisia arkeologisia kaivauksia;) Lattian avaus on iso homma, mutta sen kun tekee, tietää loppuelämänsä mitä sielä lattian alla on ja voi elellä rauhallisin mielin. Tsemppiä hommaan ja mukavaa maaliskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me just äsken käytiin keskustelua, että säästetäänkö siistit purut, mutta olen nyt sitä mieltä, että koska keittiön lattian alla on se vesivahinko, on pakko vaihtaa kaikki purut.

      Poista
  3. Suosittelen purujen vaihtamista, ne saattaa olla saatuneet vaikka päällisin puolin vaikuttaisivatkin olevan kunnossa. Toki voi ottaa näytteitä ja lähettää tutkittavaksi. Ensin voi tehdä vaikka hajutestin. Puruja minigrip-pussiin, pussi hyvin kiinni ja sitten vaikka ulos. Raota pussinsuuta ja nuuhkaise. Näytteitä kannattaa vaan ottaa monesta kohdasta ja eri syvyyksistä. Mutta aina se purujen vaihto on varmempi.

    Se kivi voisi olla kuonatiiltä. Esim. Fiskarssissa on siinä pääraitin varrella joku rakennus, mikä on melko mustaa tiiltä. Fiskarsin sivuilta löytynee tietoa, mutta varmaan muualtakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei me vesivahinkohuoneesta voida säästää puruja. Muualla ollaan säästetty, jos ovat olleet hyvässä kunnossa. Kestävät toiset sata vuotta.

      Keittiössä oli sen verran maatunut, että voi melkein suoraan käyttää multana...

      Meillä on suvilan kivijalka slagstenia (sitä kuonakiveä) ja se ei ole noin kevyttä. Toi on ihan kuin laavaa, mutta kiiltävämpää. Ja olennaisempi kysymys on: Mistä se on tullut ja MIKSI sitä on meidän lattiassa?

      Poista
  4. Voisikohan tuo musta möntti olla koksikuonaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Googlasin ja saattaa ehkä olla. Mutta sitä oli niin vähän (ehkä kaikkiaan lapsen leikkiämpärillisen verran), ettei se täällä ainakaan nyt ollut olevinaan eriste. Sitä oli vaan ihan satunnaisesti siellä lattiassa.

      Poista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!