torstai 29. toukokuuta 2014

Nyt lähtee kusinen putka

Mietin, että valitsenko ylläolevan otsikon, vai otsikoinko: Pyhäpäivän ratoksi. Molemmat sopivat tilanteeseen. Meillä on ollut pitkä pysähdys remonteissa. Nyt patistin miehen ja itseni hommiin. Mies on entisessä keittiössä, tulevassa makkarissa analysoimassa lattian alalaudoituksen kuntoa. Imuroi puruimurilla viimeistä töhkää. Ja minä hyökkäsin kusisen putkan kimppuun, nyt se saa lähteä.

Emme ole vielä kytkeneet pois sähköä, vettä, allasta ja pönttöä, jotta sitä voi käyttää viimeiseen saakka. Yritän purkaa niiden ympäriltä niin pitkälle kuin voin. Ihanaa vääntää sorkkaraudalla into piukassa! Ja pissa haisee vielä normaalia enemmän, kun siellä tonkii.

Ja mulla on jo visio millainen siitä tulee. Aika sähäkkä. Siihen palaan sitten myöhemmin.

Jos jollain on kiinnostusta seinän heinäseipäänpuolikkaisiin (ne on noin 80-90 cm pätkiä), voisin vaihtaa ne pariin kahvipakettiin tai johonkin kivaan puu- tai vanerilaatikkoon. Tai johonkin. Ne on pölyisiä (minua yskittää juuri nyt) ja ne ovat olleet naulaimen nauloilla kiinni, en ole nauloja irroitellut, mutta lähtevät suht helposti. Periaatteessa voin ne joskus itsekin laittaa jonnekin, mutta juuri nyt ei ole paikkaa mielessä ja ne vaativat ehkä vähän innokkaamman pölynpyyhkijän kuin minä.



Kaksi ennen-kuvaa, ennen kuin rouva ja ruuvinväännin sekä rouva ja sorkkarauta pääsivät hommiin.


Voi mikä iloinen yllätys, heinäseipäiden ja ruskean paperin alta ilmestyi taas tuttu sabluunakukka. Niitä on täällä ihan joka paikassa. Tästä me tiedämme myös sen, että vessassa on tehty todella pieni pintaremontti (heinäseipäät, sisustuslaasti ja käsitelemätön lautalattia) vanhojen rakenteiden päälle. Eli emme yhtään osaa ennustaa mitä löytyy alta. Ei edes kuntoa.


Täältä pesee.


Nyt on ennallistettu ehkä 90-luvun, tai jopa 80-luvun asuun. Takaseinä vain.


Katon lastulevyn alla oli tietenkin muovipintainen paperi.


Ja tuttuun tapaan villat.



11 kommenttia:

  1. Hellurei, miten pitkiä seipään pätkät ovat? Tai mittaatko ton seinän, eli kuinka paljon niillä saa piiloon? Mulla vois olla niille käyttöä, ehkä...

    VastaaPoista
  2. Mä vähän mittailen, kun ehdin raksalle ja palaan asiaan!

    VastaaPoista
  3. Anna palaa! Hyvä otsikko! Täälläkin alkaa remppapurku! Työniloa sinne ja tänne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! Vitsit hienoa, kun näkee kättensä jäljen!

      Poista
  4. Näyttää todella tutulta. Meillä ei ole __edelleenkään__ edennyt, kun ei saada remppaukkoa paikalle! Yritetty on! Luultavasti nopeammin saadaan valmista, jos itse opetellaan kylppärirempan perusteet. Kunhan vaan leikattu selkä alkais kestää remppaamista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meille tulee timpuri perjantaina käymään. Hänen vastuullaan on lattiarakenne ja seinien alaosa. Me hoidetaan seinien yläosat ja osattaiskohan laatottaa itse...

      Poista
  5. Tiedän niiiiiiiiiiiiiiiin tuon tunteen kusiputkasta! Meidän vinttivessa haisi vanhalle kuselle vaikka kuinka puunas.. Hajut läks uuden pönton mukana (plus muiden uusittujen pintojen). Ah!!! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän viisivee vielä harrastaa TARKOITUKSELLA hutipissaamista. Ihan hirvee haju, kun kaveri pissaa kuumaan patteriin!

      Poista
  6. Kivaa, että remonttirintamalla tapahtuu! Minäkin alan taas keritä lukea blogeja, joten hyvässä vaiheessa hyppään kyytiin seuraaman, mitä vessasta syntyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, että ehdit tänne turneeltasi. Mä olen ihan into piukassa, kun alkaa tapahtua. Mutta on vitkuttelussa puolensakin, mulle kirkastui vierashuoneen kylppäristä yks juttu, että MITEN se pitää tehdä, kun vitkutettiin tarpeeksi kauan.

      Poista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!