maanantai 16. kesäkuuta 2014

Pinkopahvitus

Lauantai-iltapäivänä pinkopahvitettiiin noin 3 tuntia, ehkä vähän vähemmän. Saatiin kylppärin seinien yläosa ja vierashuoneen kaksi seinää pahvitettua. Vierashuoneesta tuli todella siisti, kylppärissä pitää vielä vähän säätää. 

Mietin siinä pinkopahvituksen lomassa, että miksi mies aina pahvittaa, kun minäkin osaan. Mutta tajusin, että meillä on huonekorkeus 360 ja vaikka meillä on hyvät tikkaat, minä en kertakaikkiaan yllä tekemään seinän yläosan kiinnityksiä. Eli minä olen se, joka leikkaa suiruja naulojen alle ja kulmapaloja ja taittelee ne ja kantaa miehelle aina seuraavan rullan.

Me siis pinkopahvitamme nykyään aina puukuitulevyseinät liimaamalla. Ihan älyttömän nopeaa. Seinään reunoille leveän siveltimen leveydeltä puuliimaa ja kunnolla kostutettu pahvi paikoilleen. Kylpyhuoneessa oli kaakelilujaseinät eli ne on vesieristetty. Emme haluneet niitäkään rikkoa, joten liimasimme myös kaakelilujaan, mutta sen verran teimme kompromissiä, että naulasimme yläreunan, sillä kaakeliluja on alustana niin paljon puukuitulevyä liukkaampaa, että pelkäsimme pinkopahvin lähtevän liukumaan kuivamisvaiheessa. Hirsiseinille kiinnitämme pinkopahvit ihan  perinteisesti naulaamalla. Ei kuitenkaan pinkopahvitusnauloilla vaan huopakattonauloilla, jotka ovat merkittävästi halvempia. Toimivat ihan samalla tavalla.

Meillä on siis ulkoseinissä puukuitulevy (22 mm) ja sisäseinät ovat ihan hirrellä, koska ei sisällä tarvita lisälämmöneristystä.

Nyt pitää vielä maalata kylpyhuoneessa suihkun yläpuolella oleva komero, ikkunan aukon laudat ja ensopahvi. Sitten pitää hioa ja maalata vierashuoneen lattia. Sitten molemmat huoneet tapetoidaan. Lattia maalataan toiseen kertaan. Sitten kaikki listat paikoilleen ja sähköt ja kylpyhuoneen kalusteet ja sitten päästään sisustamaan.





Ensopahvin pinta on kaunis. Meillä on muutamia noin oven kokoisia paloja jäljellä. Jos joku haluaa niitä johonkin itselleen, laita viestiä bloginnimi at gmail piste com. Me varmaan hävitetään loput palat nyt kun olemme museoineet pari palaa. Pinnassa siis lienee joku lateksi tms. eli kovin hengittävä rakenne se ei ole. 

Kylppärissähän hengittävyys tuleekin siitä huone huoneen sisällä rakenteesta ja toimivasta tuuletuksesta + lämmityksestä.


Tässä vierashuoneen päätyseinän pinkopahvi on vielä märkä. Seuraavana päivänä se oli ihan sileä.


Tässä sitten naulattua pinkopahvia. Mies naulaa liiankin tiiviiseen...

6 kommenttia:

  1. Upean näköistä ja hyvä idea nuo huopakattonaulat. Enpä ole tullut ajatelleeksi, että kävisivät ja nupinaulat tosiaan ovat älyttömän kalliita. Millä maalilla maalasit muuten edellisen postauksen pönttöuunin? Itsellä olisi sama homma edessä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uunin maali on Uulan Into ovi ja ikkunamaali, sävy helmi. Tykkään, kun se ei ole kellertävä vaan aavistuksen harmahtava. Ja pinta jää vähän (muttei mauttomasti) kiiltäväksi. Se on kestänyt lämmitystä hyvin.

      Poista
  2. Olisiko mahdollista saada sinulta vinkkejä Köpiksen kaupoista? Mun ostoslistalla on ainakin Rie Elise Larsenin lampunvarjostimia, joitakin tikattuja pastelinsävyisiä täkkejä, antiikkia, lastenhuoneisiin sisustusta ja söpö villapaita ja takki koiralle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kovin, me lähdetään vasta joskus yli viikon päästä (ei olla vieläkään saatu aikaiseksi varata majoituksia).

      Poista
    2. Köpiksessä ehdottomasti joku hotelli Guldsmeden. Yritetään nähdä, annan sulle mun Köpis-muovitaskun...

      Poista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!