perjantai 31. tammikuuta 2014

Ovia

Kiertelin kuvailemassa meidän kivoimpia ovia. Ollaan lisätty ja vaihdettu tänne muutama sisäovi ja varastossa on vielä kasa lisää odottamassa. Toisessa päässä taloa kaikki sisäovet ovat nelipeilisiä ja aika simppeleitä. Mietin, että ovatko siltä vuodelta 1956, kun talo palautui takaisin alkuperäisille omistajilleen. Näitten ovien tunnistaminen oikeaan aikakauteen ei oikein minulta onnistu.


Nämä pariovet vievät esikoisen huoneeseen. Ovet löytyivät Tjuda Skolasta. Joku oli alkanut jonkinlaisen hiomis- ja paklaamisoperaation. Me vain pyyhimme ovet, emmekä tehneet mitään muuta.





Tämä seuraava ovi sijaitseen eskarilaisen huoneen ja eteisen välissä. Se löytyi karmeineen Rakennusapteekin Varaosapankista. Päälimmäinen maalikerros lähti irti niin helposti, että pyyhkimisoperaatio muuttui kevyeksi skrabaukseksi.



Tämä on se ovi, joka oli irrallaan täällä talossa, mutta kuuluu talon alkuperäisiin oviin. Se vie nyt keittiö-olohuoneeseen ja on ainoassa lisäämässämme oviaukossa. Valkoisen maalikerroksen alla on samaa preussinsinistä kuin pussauskopissa. Tätä emme myöskään ole mitenkään käsitelleet, se saa olla paikoillaan juuri tällaisena.



Tämä ovi on Rakennusapteekista. Karmit myös, mutta epäilemme, etteivät ne ole alunperin kuuluneet yhteen. Tämä ovi oli todella likainen, kun se tuli meille ja siitäkin irtosi osa päälimmäisestä maalikerroksesta aika vähällä skraban näyttämisellä.




Varastossa odottavat vielä:

maanantai 27. tammikuuta 2014

Sukkia ja lapasia

Koska on kylmä ja remontti ei edisty, olen päätynyt kaivelemaan kaikenlaisia ideoita Pinterestistä. Tällä kertaa löysin kasakaupalla toinen toistaan suloisempia sukkia ja lapasia. Veikkaan, että pitää pyörähtää lankakaupassa hakemassa jotain värikästä. Junamatkoilla ehtii kutoa ja esikoisen turnauksissa.

Pinterestissä minulla on käsityöideoille oma kansio. Sinne pääsee tästä suoraan. Ja kuvistahan monesti on linkki ohjeeseen.

Kaikki kuvat Pinterestistä.













sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Terveisiä Kotkasta



Kaunistelematon totuus. Kolme tällaista samanlaista posliiniallasta, Arabian leimoilla, sai meidän perheen ajelemaan retkelle Kotkaan. Eikö olekin hieno? Likainen toistaiseksi.

Nähtiin reissulla ystäväperhe, käytiin kiinnostavassa vanhojen tavaroiden liikkeessä (en ostanut mitään!) ja merikeskus Vellamossa. Allaolevat kuvat räpsin Vellamossa kännykällä. Kamera jäi kotiin.

Vellamossa on ihan kansallinen Merimuseo ja lisäksi Kymenlaakson museo. Hieno rakennus, kiva paikka ja lapsillekin tekemistä. Me oltiin osan aikaa ihan yksin koko museossa! Ja sanoisin, että kaikkiaan koko rakennuksessa meidän aikana oli ehkä kymmenen muuta asiakasta. Käykää ehdottomasti, jos on asiaa Kotkaan.


GTS Finnjetiltä pelastettua Kimmo Kaivannon taidetta.


GTS Finnjetin hytti.


MS Estonian pelastusrengas hiljensi hetkeksi.


Muumitalon esikuva Glosholmenin majakka, jota ei enää ole.


Täytetty hylje.


Kymenlaakson museossa vanhoja pakkauksia.


Ja tässä lisää. Minä muuten muistan lapsuudestani muovipussimaidon ja kannut.


Sotalapsille oli omistettu yksi huone. Olemme kertoneet omille lapsillemme sotalapsista. Tämä on aika koskettava aihe.


Sotalapsihuoneesta tämäkin.


Äitiyspakkaus. Sanoisin, että saattaa olla minun vuoteni. Meillä on tuo vati, se on tumma turkoosi ulkopuolelta. Minulla on ollut tuo makuupussi (vai oliko se täkki) ja filtti. Minusta on vauvavalokuvia raitapotkareissa.


Merimuseossa oli ihania puuveneitä.

lauantai 25. tammikuuta 2014

Puujuttuja

Aamulla roudattiin puita pari tuntia koko perheen voimin. Puuliiteristä puulaatikot täyteen, lasiverannan penkki täyteen ja vielä Ikean kassit täyteen. Sitten roudattiin kaadetun puun käyttökelpoisia osia liiteriin. Alussa lapset osallistuivat, lopussa laskivat mäkeä. Nyt ruoka valmistaa itse itseään uunissa.


Tämä kelkka löytyi alkusyksyllä muutamalla kympillä kirppikseltä. Ollaan odotettu, että tulisi lunta, että saataisiin se käyttöön. Ei täällä lunta ole vieläkään kovin paljon.


Minä lasten kanssa täyttelin Ikean kasseja puuliiterissä, lapset työnsivät kelkan liiteristä kodin rappusten eteen ja mies haki kassit rappusilta ja tyhjensi puut paikoilleen.


Kaksi kassillista meni tosi kätevästi ja neljäkin kulkisi, jollei maa olisi hiekkainen ja työntäminen takkuista.


Näin siinä kävi. Puuta ei vieläkään kaadettu kokonaan, revähtänyt puoli typistettiin. Kaivelin kuitenkin tänään puun sisuksia ja olen sitä mieltä, kyllä se lopulta on pakko kaataa kokonaan. Surutyökin on tehty jo kahdesti.


Puu on niin halki, että sisään pääsee vettä ja lunta, se kun jäätyy, se pilaa puuta entisestään.


Tällaista hyötyä puun typistämisestä oli. Ja melkoinen risusavotta, joka saa suosiolla jäädä kevääksi.


Asiasta viidenteen. Esikoinen sai Ikeantuliaisina uudet lakanat. Turkoosi-musta-valkoiset lakanat keltaisessa sängyssä ovat ihanan raikkaat! (Mutta kyllä silittäminen tekisi terää, olen jotenkin hämmentynyt siitä, että nykyajan mainoskuvissakin usein on silittämättömiä tekstiilejä. Muinaisina aikoina kuvauksissa oli silittäjä, joka huolehti tekstiilit kuntoon.)


Vähän tällainen kaaospetaus, mutta värit ilahduttavat minua.

Jospa kohta jatkettaisiin remppaamista, niin pääsisin taas blogissakin asiaan.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Ikea Bråkig

Nyt ajeltiin lasten kanssa Ikeaan katsomaan Bråkig-sarjaa ihan livenä. Viime synttäreillä meillä loppuivat aikuisten kahvikupit kesken, joten olin etukäteen luvannut itselleni, että voin ostaa puoli tusinaa kuppeja.

Positiivinen yllätys oli, että kahvikuppi on paljon isompi, kuin miltä kuvissa vaikuttaa. 4 dl! Meillä on ollut juhlakuppeina Arabian KoKot ja niitä vaivaa sama asia. Juojan kannalta koko on ihana, mutta kahvinkeittäjä saa olla koko ajan homissa, kun vieraiden kupit ovat isoja.

Suurin yllätys, joka suorastaan sai minut hiljentymään hyllyn ääreen oli se, että kupit ja kulhot olivat kahden pakkauksissa. Pakkauksessa on aina kaksi erilaista kuppia. Espoo Ikeassa oli vain yhdenlaisia kuppipakkauksia ja kahdenlaisia kulhopakkauksia. Olin luullut esittelykuvista, että tuotteista voisi itse valita mix and match -kokonaisuuden.




Mä olisin varmaan ostanut pelkkiä näitä, jos olisin saanut.


Mustavalkoisen kaverina oli lautanen, jossa on harvakseltaan värikkäitä viirejä ja kuppi jossa on värikäs salmiakkikuvio.


Lautanen vielä menee, mutta jotenkin kupin salmiakkikuvio ei oikein ole makuuni.


Tämä on kiva.


Mutta kai kaikkiin tottuu, kun käyttää sumeilematta sekaisin.


Kulhoista pystyin ostamaan vain yhdenlaista pakettia, vaikka toistakin olisi ollut tarjolla.


Ajattelin, että jos näistä ei syödä puuroa, nämä toimivat juhlissa tarjoiluastioina.


Siinä toisessa paketissa olisi ollut tästä se turkoosi versio, mutta en kertakaikkiaan tykännyt sen kaverista. Turkoosin olisin halunnut.

Espoossa siis valikoima oli aika kapea. Näiden lisäksi oli isoja pyöreitä tarjottimia, kahta isoa lautasta ja yhtä pientä kulmikasta tarjotinta. Ja säilytysosastolla rasioita. 

Virallisesti näiden myynti alkaa kuun vaihteessa eli on mahdollista, että valikoima ehtii vielä laajentua.