sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Purut ovat poissa

Vanhan keittiön lattia on nyt tyhjä.


Tupakkaa? 



Sentään jotain ollaan löydetty täältä.


Keittiön lattia on nyt tyhjäksi lapioitu. Nyt pitää vielä poistaa tervapahvi ja arvioida alemman laudoituksen kunto.

Ilmastointiaukko pitää avata. Täällä on kaikki suljettu. 

Vasemmalla oleva ovi vie ullakolle.


Ikkunan oikealla puolella on tainnut olla allas, paikkalautojen alla lienee viemäriaukko.

Oikealla oleva ovi vie pikkueteiseen.


Tämä on siis se ovi joka vie portaiden alle, meillä on siellä vessa, mutta veikkaamme, että aiemmin siellä on ollut ruokakomero.


Alempi laudoitus rossipohjassa. Lauta on tosi leveää, mietittiin miehen kanssa, että onko se alkuperäinen lattia.


Viemäri.


Hormissa on naakan pesätarpeet.


Mistäköhän tämä muhkea viipale lienee?


Miehellä on ämpäri vuotopaikalla.


Lasten olohuoneen ja keittiön välinen ovi on teipattu kauniin oranssilla, koska viime rykäisyllä pölyä tuli mieletön määrä koko kotiin.

Konvehtipaperi yli puolen vuosisadan takaa

Mies kuljettaa taas puruja vanhasta keittiöstä kompostiin. Projekti alkaa olla voiton puolella. Tänään löytyi veli venäläisiltä (neuvostoliittolaisilta) jäänyt konvehtipaperi.


Eilen oltiin koko aamupäivä ulkona. Mies käytti oksasilppuria ja minä ja lapset haravoimme ja sahasimme lehmuksien alaosasta versoja pois ja ylempää kuivia oksia. Lisäksi lapset kaatoivat muutaman kelopuun ja kannoista vesoneen pikkupuun. Minä enimmäkseen haravoin ja auttelin tiukoissa paikoissa sahaajia. Ympäristö siistiytyy hiljaksiin, mutta kyllä hommaa riittää. Lehdet ja hake ei kompostoidu yhtä nopeasti kuin mitä sitä tulee lisää. Mutta eiköhän vähitellen helpota.


Sain Pömpelistä tämän kirjan lainaan. Ensiselaamalla se oli vähän pettymys, kuvakavalkadi on kovin pliisu. Palasin siihen kuitenkin uudelleen ja lueskelin Sami Sykön tekstejä ja totesin, että tämä on siitä harvinainen sisustuskirja, että se muodostaa kokonaisuuden nimenomaan kuvan ja tekstin liittona. Kuvat eivät kerro kaikkea ilman tekstiä. Hanni Koroman sistuskset ovat kekseliäitä ja eleettömiä. Hänen näkemyksensä värien valinnasta ovat mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä: Huoneiden värivalinnoissa kannattaa ottaa huomioon ulkopuolen maisema! (Tuli mieleen meidän keittiön tapetti ja maisema.)


Sanna kyseli Rapsakoiden rondellien reseptiä. Täältä pesee! Resepti on helppo ja lapset tekevät niitä mielellään itse. Keittokirjan kansi alla.


sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Synttäriviikonloppu

Meillä juhlittiin eilen kaksia synttäreitä ja näiden omien synttäreiden lisäksi lapset ovat käyneet kahden viikon sisällä viisillä kaverisynttäreillä. Perjantai meni siivoamisessa, lauantaiaamu leipomisessa ja tänään ollaan vietetty rääppiäisiä. Intensiivinen viikonloppu, joka näyttää kuvina tältä:












perjantai 14. maaliskuuta 2014

Löytöjä lattiasta

Tässä muutamia vanhan keittiön lattian puruista tehtyjä löytöjä.




Pihalta kompostin luota löysin ihan yllättäen kostuneen paperin, jossa olikin kolme tapettia päällekäin. Ensin en tajunnut mistä se on voinut ilmestyä, kunnes tajusin, että mies oli kärrännyt keittiön lattian puruja kompostiin ja sen oli täytynyt tulla siinä mukana. Täällä on siis todella vähän mitään tapetteja jäljellä, joten jokainen ilahduttaa.


Purujen seasta löytyi myös tällainen. Se lienee jostain ovesta, jota ei enää ole. 
Alla olemassaoleva ovi.



Ovien koristelut ovat kyllä omaa luokkaansa.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Haaste


Tämä kaupan vitriini on nyt meillä olohuoneessa. Olin alunperin ajatellut, että jos olisin löytänyt toisen samanlaisen, niistä olisi tullut yhdessä keittiön saareke.


Vitriinin kääntöpuoli on nyt seinää vasten.


Itäsaksalaisia lasisia tuttipulloja. Maarianhaminasta. 
Ovat yhä jossain muuttolaatikossa. Kaunis turhuus.


Koiviston puistikko -kyltti on eteisen seinällä. Mietittiin hetki kiinteistömme nimeämistä kyltin mukaan. Puistikko tästä tuli, muttei Koiviston. Ja ihanaa vanhaa kaupan käärepaperia.


Tartuin Pömpelin haasteeseen. Ja anteeksi kaikille muille, joilta olen saanut haasteita, enkä ole muistanut/jaksanut tehdä asialle mitään. Tämä oli riittävän helppo napata mukaan. Täältä sen saa ottaa vastaan, kuka haluaa!

1. Inhokkiruoat

En oikein tykkää possusta, paitsi pekonista. Jossain vaiheessa tuntui, että herkkusieni oli maailman ainoa sieni, niitä tuli syötyä liikaa. Nytkin jääkaapissa on yksi miehen ostama paketti tuoreita herkkusieniä nahistumassa, minä en saa niistä tehtyä mitään. Ja sitten se suurin inhokkini, jotka minun suuhuni maistuvat kaikki samalta, tai melkein: fenkoli, anis, kamomilla... Korianterikin on vähän samaa settiä.

2. Kirjat, jotka jätin kesken

No juuri viime viikolla aloitin viimeisen Harry Potterin uudelleen. Se jäi aikanaan ihan alkumetreille, kun tarina ei tuntunut lähtevän liikkeelle. Tunnustan kyllä, että yöpöydällä on myös yksi Marian Keyes ja Dan Brown, jotka ovat myös jumissa.

3. Turhimmat ostokseni

Pyrin tekemään aika vähän turhia ostoksia. Tänä talvena lasten talvikengät ovat olleet yhdet turhimmista ostoksista, lähes koko talvi on käytetty karvavuorisia kumppareita. Aina joskus sorrun ostamaan itselleni liian suloisia ja naisellisia vaatteita, jotka jäävät käyttämättä. Onneksi aika vähän nykyään.

4. Tässä mokasin ja epäonnistuin

Miehellekään en sanonut, kun maalasin listoja, luulin ottavani pensselin vedestä liosta, mutta otinkin vahingossa pinkopahviliimapensselin liimoinen ja ehdin kastaa sen maalissa ja sutia hetken, ennen kuin tajusin, että homma ei oikein mennyt putkeen...

5. Minusta ei olisi koskaan voinut tulla isona

Mikään palkanlaskija tai muukaan laskentatoimen ihme. Eikä varmaan koodaajakaan. Minä en ole pipertäjä vaan isojen linjojen ihminen ja esteetikko. Pitkästyn kuoliaaksi pelkkien numeroiden parissa.

Haasteen saa napata mukaansa kuka haluaa.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Karttalöytö

Löysin yhdeltä Facebook-kirppikseltä hienon Japanin kartan vuodelta 1958. Se löysi paikkansa kuusiveen huoneesta, yksi koulutaulu lähti evakkoon. Jos muuten jollain on Alankomaiden vanha kartta, ostan sellaisen mielelläni pois.





Tilasin Stockan (!) nettikaupasta kaksi räsymattoa (21 euroa kpl, eli aika edulliset uusiksi matoiksi, ja älkää kysykö alkuperästä mitään, pääni on pensaassa). Ne pääsevät eteisen lattialle, kunhan kurakausi alkaa helpottaa.



Ihan uskomaton päivä. Yöllä oli satanut lunta. Seitsemältä kun heräsin, minut herätti vesipisaroiden ääni ikkunalasia vasten. Ehdin kuitenkin nähdä lumen. Yhdeksältä kun vein esikoista harrastukseen, lumi oli lähes kokonaan kadonnut, mutta oli ihan harmaata ja raekuuro. Ja nyt aurinko paistaa täydeltä terältä. Olohuoneen ikkunaan on jäänyt muutama joulukoriste, ja muutamassa ikkunassa on kausivalot. Alkaa varmaan olla aika poistaa, kun on niin kirkkaan valoissa.

Lapset menivät ulos ja tulivat pian takaisin pyytämään aurinkolaseja. Kirkkaus häikäisee. Esikoinen tulee kohta kaverin synttätreiltä ja sitten lähdemme koko porukka seuraaville. Kahdessa viikossa seitsemät synttärit, joista vain kahdet ovat meidän perheenjäsenten. Lahjalaatikon sisällölle tulee käyttöä.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Sisustusideoita

Näitä kirjoja olen selaillut viime aikoina ja yrittänyt taas miettiä kuka olen. Vaikka tykkään kovasti mustasta ja keltaisesta, pelkään, että se on liian trendiväripari ja yritän suhtautua mieltymykseeni varoen. Ja muutenkin olen sitä mieltä, että vanhassa talossa värimaailma saisi olla aika pehmeä, mutta pirteä. Tämä pohdiskelu liittyy ehkä eniten siihen makuuhuoneen värimaailmapohdiskeluun.

Mutta sen ainakin tiedän, että meidän kodissa jokainen huone saa olla oma maailmansa ja värimaailman ja tyylin ei tarvitse jatkua yhtenäisenä läpi talon. Voi olla, että osaksi jatkuu, mutta en halua pakottaa itseäni siihen.


H niin kuin huvila on ollut nyt viimeaikojen suosikkini ja olen selannut sen todella monta kertaa ja aina olen löytänyt jotain uutta.


Tässä on ihana tunnelma. (Tunnelmasta minulle tulee jotenkin mieleen Pömpeli.)


Tämä kuva on Vintagen viemää -kirjasta ja siinä on myös kiva väritys ja tunnelma ja vanha talo näyttää vanhalta talolta!


Tämä siis on suosikkini. Suomessa on sittenkin paljon ihania koteja! Välillä tosin lehdissä tunnutaan esittelevän aina samoja kerrasta toiseen.


Tässä vielä Katja Rinkisen ihanuudet. Ykköskirja on hengästyttävä tuunausvinkkeineen. Kakkonen on rakenteeltaan parempi. Molemmissa on todella upeat kuvat ja kivoja ideoita!

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Elämysmatkailua Helsingissä

Viime viikon perjantaina käytiin lasten kanssa pikaisesti Helsingissä. Halusin vielä lapset karkkikauppa Sweetheartiin ja itseni perinnerakentamis/sisustusliike Smyygiin. Ne sijaitsevat sopivasti kivenheiton päässä toisistaan.

Suosittelen molempia elämysmatkailuun.






Minä kuvasin vain karkkeja. Smyygiä on esitelty aika kattavasti Mekkotehtaassa.