lauantai 31. toukokuuta 2014

Vessan takaseinä

Mies sai vessan takaseinän irti, minä en sitä saanut. Sieltä takaa löytyi kasa purua. Mietittiin ensin miksi. Mutta tajuttiin, että ne taitaa olla purut vessan lattiasta. Lattiassa on nimittäin villat. Eli joku on kätevänä lapannut purut portaiden alle ja sulkenut ne piiloon seinällä.

Minä en ymmärrä miten seinällä on säilynyt mm. neuvostoaikainen juliste, kun parenteesi on loppunut 1956 ja en jotenkin usko, että lastulevytys on vielä niin varhaiselta ajalta. Uskoisin, että se on aikaisintaan 60-luvun puolivälistä. Mutta varmaan en tiedä.




torstai 29. toukokuuta 2014

Lastulevyn alla

Meillä on kyllä maailman hienoin vessa. Tai ainakin meidän maailman. Vessa on siis portaiden alla ja se portaidenaluskatto on paneloitu kauniisti. Katossa on ollut toinen toistaan kauniimpia tapetteja. Miksi, oi miksi tapetit on pitänyt repiä lastulevytyksen yhteydessä? Jokaisessa naulassa on pala venäläistä (neuvostoliittolaista, en meinaa osata oikein) sanomalehteä. Yhden seinän takaa pilkottaa linoleum-maton paloja. Kun katsoo sitä paneloitua vinoa kattoa, heinäseipäät ei tunnu enää miltään.

Täytyy miettiä voidaanko jättää panelointi näkyviin. Ongelma on, että portaat sen yläpuolella ovat kylmää tilaa ja sieltä siis karkaa lämpö. Eli talo ehdottaa taas muutosta yhteen suunnitelmaan.




Tämä on kutakuinkin se näkymä, joka näkyy pöntöllä istuessa ja ylöspäin katsoessa.






Tämä on samaa lasten tapettia, jotta on vintin kesähuoneessa.


Linoleumit.

Nyt lähtee kusinen putka

Mietin, että valitsenko ylläolevan otsikon, vai otsikoinko: Pyhäpäivän ratoksi. Molemmat sopivat tilanteeseen. Meillä on ollut pitkä pysähdys remonteissa. Nyt patistin miehen ja itseni hommiin. Mies on entisessä keittiössä, tulevassa makkarissa analysoimassa lattian alalaudoituksen kuntoa. Imuroi puruimurilla viimeistä töhkää. Ja minä hyökkäsin kusisen putkan kimppuun, nyt se saa lähteä.

Emme ole vielä kytkeneet pois sähköä, vettä, allasta ja pönttöä, jotta sitä voi käyttää viimeiseen saakka. Yritän purkaa niiden ympäriltä niin pitkälle kuin voin. Ihanaa vääntää sorkkaraudalla into piukassa! Ja pissa haisee vielä normaalia enemmän, kun siellä tonkii.

Ja mulla on jo visio millainen siitä tulee. Aika sähäkkä. Siihen palaan sitten myöhemmin.

Jos jollain on kiinnostusta seinän heinäseipäänpuolikkaisiin (ne on noin 80-90 cm pätkiä), voisin vaihtaa ne pariin kahvipakettiin tai johonkin kivaan puu- tai vanerilaatikkoon. Tai johonkin. Ne on pölyisiä (minua yskittää juuri nyt) ja ne ovat olleet naulaimen nauloilla kiinni, en ole nauloja irroitellut, mutta lähtevät suht helposti. Periaatteessa voin ne joskus itsekin laittaa jonnekin, mutta juuri nyt ei ole paikkaa mielessä ja ne vaativat ehkä vähän innokkaamman pölynpyyhkijän kuin minä.



Kaksi ennen-kuvaa, ennen kuin rouva ja ruuvinväännin sekä rouva ja sorkkarauta pääsivät hommiin.


Voi mikä iloinen yllätys, heinäseipäiden ja ruskean paperin alta ilmestyi taas tuttu sabluunakukka. Niitä on täällä ihan joka paikassa. Tästä me tiedämme myös sen, että vessassa on tehty todella pieni pintaremontti (heinäseipäät, sisustuslaasti ja käsitelemätön lautalattia) vanhojen rakenteiden päälle. Eli emme yhtään osaa ennustaa mitä löytyy alta. Ei edes kuntoa.


Täältä pesee.


Nyt on ennallistettu ehkä 90-luvun, tai jopa 80-luvun asuun. Takaseinä vain.


Katon lastulevyn alla oli tietenkin muovipintainen paperi.


Ja tuttuun tapaan villat.



Pintakäsittelyjä


Suvilan keittiön lattia noin 10 vuoden käytön jälkeen. Upeat leveät laudat Fiskarsin laatupuusta. Pintakäsittely OsmoColorin läpikuultavan valkoinen öljyvaha. Nykyiseen makuuni liian läpikuultava. Hylkii hyvin vaikkapa punaviiniä.


Suvilan olohuoneen vanha puulattia on maalattu noin 10 vuotta sitten Permolla ja maalipinta on yllättävän ehjä.


Suvilan pönttöuuni on muistaakseni maalattu kevyesti sävytetyllä Linillä. Se on kellastunut vuosien varrella. Mattapinta on hieno.


Puuhella on maalattu harmaalla Betoluxilla. Samoin saunan muuri.

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Suvilapuutarhaa

Emme ole osuneet muutamaan vuoteen suvilalle omenapuiden kukinta-aikaan. Nyt osuimme. Ihanaa!










Meillä syödään suvilalla vanhoista astioista vanhoilla aterimilla. Pöytäliina on vanha ja reikäinen.

tiistai 27. toukokuuta 2014

Kotipuutarhaa toukokuussa

Kirjoitan tänne itselleni muistiin, että toukuun loppupuoli on ollut helteinen, +24-28. Kaikissa puissa on jo lähes täydet lehdet ja ruoho viheriöi, niiltä osin josta ei ole kuivunut.


Verivaahtera. (Jos joku tietää, että Suomessa olisi veritammi, olen kiinnostunut.)



Istutin muutaman laventelin syreeniaidan jatkeeksi. Oikeasti haaveilen laventeliaidanteesta etelä-Ruotsalaiseen tapaan!


Yksi keijunkukistani.



Lemmikit hoitavat leviämisen itse.


maanantai 26. toukokuuta 2014

Arvonnan voittaja on...

Lapset ehtivät jo nukkumaan, joten mies sai kunnian toimia onnettarena. Koska osallistujia oli vain 24, pyysin miestä sanomaan yhden numeron ykkösen ja 24:n välillä. Ja se numero on: 16. Eli Virkkuri-kirjan voittaa Malaika! Onnea! Jos huomaat tämän päivityksen, laita sähköpostia osoitteeseen: bloginnimi at gmail piste com.


Eilen illalla lapset pääsivät puutarhakylpyyn. Amme on matkalla saunaan, kunhan jollain tulevalla vuosikymmenellä päästään sinne saakka. Nyt se toimii vaikka näin.

lauantai 24. toukokuuta 2014

Päivän löytö

Käytiin tänään uimareissulla Cozy Villa -nimisessä sisustusliikkeessä, josta minulle tarttui mukaan lähes vahingossa hieno työkalupakki.

Arvonnan hoidan sunnuntai-iltana, kun olen koneen ääressä. Terveisiä ulkoa auringosta!






torstai 22. toukokuuta 2014

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Puutarhahommien alku

Ihanaa, taas on lämmintä. Sain vihdoin keltavuokot maahan, pensaan katveeseen valkovuokkojen kaveriksi. Toivottavasti ovat sopivasti piilossa.

Eilen kävin kuitenkin Plantagenissa, vaikka haluaisinkin vannoa paikallisten puutarhojen nimeen. Sieltä tarttui mukaan aika paljon kasveja. Jotenkin siellä vaan on niin selkeästi valikoima esillä ja kasvit aika valmiita, ei pelkkiä taimia.

Eilen sain istutettua kukat betoniruukkuihin. En ole vieläkään osannut päättää minne se varsinainen kukkapenkki tulee. Nyt minulla on pieni ajatus.


Värit ovat tällä kertaa vähän syksyisiä. Hortensia ja Keijunkukkia. Keijunkukat pääsevät syksyllä maahan.




Tämä Keijunkukka näyttää ihan salaatilta...



Ja lapsille lasten lempipaikka pihan perälle!

torstai 15. toukokuuta 2014

Yllätyspaketti

Eilen hain postista yllätyspaketin. Ruskeassa pahvilaatikossa oli paljon rytättyä sanomalehteä ja sitten tämä:


Rasia ja kortti


Ja katsokaa mitä rasiasta kurkkaa!


Ja nyt tietenkin tapani mukaan olen kriisissä eli en ole varma mihin keltavuokkoni istutan. Mutta hengissä ovat. Kiitos Karo-Liina! Nämä ovat NIIN ihania. En uskalla laittaa niitä mihinkään, kun pelkään, että joku kaivaa ne pihalta. Miten niin entinen autiotalo...