maanantai 5. tammikuuta 2015

Maalin kuivuessa

Tulin purkamaan kameran ja laittamaan ensimmäiset kuvat tänne. Olen hommissa meidän tulevassa makkarissa. Nyt on vuorossa ikkunaseinä, jonka mies helmiponttipaneloi ja nyt maalaan itse ensimmäistä kertaa Country French -maaleilla. Kyseessä on siis blogiyhteistyö ja sain muutaman pussukallisen maalia, yhteensä kolme eri väriä. Ensimmäisenä maalasimme makuuhuoneen katon sävyllä päärynä. Se oli mainio väri vanhaan kellastuneeseen pinkopahviin. Pahvi ei näytä liian uudelta eikä liian valkoiselta, vaan siinä on pehmeästi vihertävä vaalea sävy.

Nyt maalasin paneelit ehkä yllättävimmällä valinnallani. Sävyn nimi on kurpitsa, se muistuttaa aika paljon sinappia. Ja kun maalailin, tuli sellainen tunne, että paneelista tulee juurikin sellaista 80-luvun kellastunutta lakattua mäntypaneelia. Olenko hullu? Mutta yhä minulla on vakaa usko, että tämä väri sopii mainiosti valitsemani tapetin kanssa. Mutta silti jännittää.

Maalin teko oli helppoa. Vettä ja maalijauhe astiaan ja kunnon sekoitus poraan kiinnitettävällä vispilällä. Vajaan tunnin vetäytyminen ja sitten uusi sekoitus. Katon maalauksesta opimme miehen kanssa, että maalia on todellakin ihan pakko sekoittaa koko ajan maalauksen aikana. Meille jäi kattoon yksi raita, juuri sinne, missä mies maalasi maalipönikän viimeisillä väreillä.

Nyt kun maalasin, kiipesin aina tikkaita ylös, maalasin  4-5 paneelia alas asti, sekoitin maalit ja kiipesin taas. Olin suojautunut asianmukaisesti pitkähihaisella, pipolla, silmäsuojaimilla ja hanskoilla. Silti hanskan ja hihan väliin putosi yksi maalitippa ja voin kertoa, että emäksinen maali kyllä polttelee heti. Maali on kuivuttuaan täysin vaaratonta, mutta nyt märkänä emäksistä ja vaatii suojavarusteet.

Ihan sattumalta Voikukkapelto-blogissa on oltu myös juuri Country French -hommissa. Sielläkin on kyseessä blogiyhteistyö. Siellä on vuorossa mustat ja melkein mustat sekä valkoinen ja maalin lisäksi pintaan tulee vaha. Minä haluan jättää maalipintani ihan mattapinnoiksi, joten en nyt testaa vahaa.

Täältä löytyy Country French -jälleenmyyjät, joku niitä kyseli aiemmin.


Paneeliseinä ennen maalausta. Kuvassa oikella meidän vaatekomerorivistön ihanat ovet.


Puuhella on palannut paikoilleen. Säästettiin vanha kaakelointi. Muuri on saanut pintaansa Uulan ovi- ja ikkunamaalia, sävyä helmi. Olisin varmaan ihan yhtä hyvin voinut maalata sen Country Frenchin päärynällä. Tuo helmen sävy vaan on todella sopiva kaikkiin näitten vanhojen ovien sävyyn. Mehän olemme maalanneet sillä tähän mennessä kaikki uunit ja muurit.


Vasemmanpuoleinen ovi vie pikkueteiseen. Oikeanpuoleinen ovi on vaihdettu paikalleen, koska alkuperäisestä ovesta kulki läpi vesijohdot.


Tuolla kekkaloin maalaamassa.


Maali vispauksen jälkeen.


Kertaalleen maalattu seinä. Katossa päärynää ja oikealla vielä pinkopahvi. Tapetointihommia seuraavaksi.


Seinän toinen laita, väri näyttää erilaiselta eri valossa.

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista! Odottelen jännityksellä, millaiset tapetit tuohon rinnalle tulee... Ihanat nuo kaapin ovet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaapit ovat Tjuda Skolan löytö.

      Maali on nyt ihan eri väristä, kun sitä on kaksi kerrosta ja se on kuivaa. Olen silti yhä hämmentynyt.

      Poista
  2. Melkein samoissa puuhissa sielläkin!
    On kyllä mieletön tuo teidän huonekorkeus! Muuten vähän kadehdin sitä, mutta tuota kekkalointia ja seinien ja kattojen maalailua en yhtään... hurjaa hommaa ;) Meidän vaivainen kolmemetrinen tuntui muka korkealta. Ei mitään tuohon verrattuna :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan samaa hommaa, tää on entinen keittiö, teillä tuleva.

      Vain keittiössä (nykyisessä) huonekorkeus on se 4,5, muissa huoneissa VAIN 3,6 m... Mutta on se niin paljon, että tapetoiminen on järkevintä kahdestaan. Tapetointikurssilla huone oli 2 m ja vitsit se oli siinä suhteessa helppoa.

      Poista

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!