maanantai 31. elokuuta 2015

Vuosi kaninomistajina

Kaniveljekset ovat olleet meillä ensi viikonloppuna vuoden. Vuosi on ollut pääosin mukava ja yhteiselo vaivatonta. Paitsi viime keväänä, kun kanit aloittivat valtataistelun ja tappelivat koko ajan, eikä se päättynyt ennen kastraatiota.

Kaniveljekset ovat belgianjätin ja ranskanlupan sekoituksia. Vaikuttaa, että korvista toinen on belgianjätin tarkkaavainen pystykorva ja toinen ranskanlupan luppa.

Kanit asuvat ulkoaitauksessa, jonka kyljessä on talo, joka on lämpöeristetty ja jonka sisällä on vielä pieni koppi, jossa niiden on mahdollista nukkua kylki kyljessä. Sisäkopin sisäänkäynti on eri suunnasta kuin ulkokopin, joten  vaikka ulommassa kopissa ei ole minkäänlaista tuulensuojaa ovessa, se pysyy aina ihan tuulensuojassa. Aitauksessa oli kanien tullessa ruoho ja vähän sammalta, mutta se katosi aktiivisten tassujen alta aika pian. Tänä kesänä kaneilla on ollut kovia kaivautumisharjoituksia, eniten kuumilla viikoilla.

Siivoamme kanilan kerran viikossa perusteellisesti ja vaihdamme koppien heinät. Kakkaa ja tallottua ruokaa täytyy viikon aikana haravoida pois. Ruokaa ja vettä tarjoilemme kahdesti päivässä. Nyt kesäkaudella kanit ovat pääosin vihreällä luonnonravinnolla, lisäksi ne saavat kaura-mysliseosta (heppojen) ja keittiöstä kaikenlaisia jämiä: porkkanan kuoria ja naatteja, kurkunpätkiä, leivän kannikoita jne. Talvella kuivaheinä ja porkkanat muodostavat enimmän osan ravinnosta.

Meidän kanit eivät ole kesyjä sylikaneja, mutta eivät ihan villejäkään. Niitä voi silitellä ja ne antavat lasten sylitelläkin. Aikuisten sylittely ei niitä juuri kiinnosta.


Kanila


Kaneilla pitää olla koko ajan oksia purtavana, koska hampaat eivät lopeta kasvua. Kova purtava pitää hampaat sopivassa mitassa. Lisäksi kanit tykkäävät piiloutua oksamajaan.


Kolmella kanilla pitää olla vähintään neljä ruokapaikkaa häkissä, jotta ei tule tappelua. Vuohenputkia on tänä kesänä riittänyt hyvin. Lisäksi mustaviinimarjan lehdet ovat hyvää herkkua.


Pikkukoppi rakennettiin silloin, kun kanit olivat valtataistelun takia aidalla erotettuina.


Lauman johtaja.


Neitihenkilö tarjoillee kaneille vettä.


Kani pesulla.


Kaniveljekset putsaavat avuliaasti toisiaan.


Varpaat pitää putsata.


Molemmilla sama homma yhtä aikaa.



Kuuntelen tarkkana.




Kun palautimme kanit kanilan siivouksen jälkeen siirrettävästä nurmiaitauksesta omaan häkkiin, kaikki suuntasivat ensimmäisenä pajumajaan.

sunnuntai 30. elokuuta 2015

Sadonkorjuupäivä

Meillä on omenatarhan osakkeita Espoossa. Kesälajikkeiden sato oli tänä vuonna niukka, talvilajikkeita tulee enemmän. Onneksi olen hajauttanut osakesjoitukseni kolmeen lajikkeeseen, en ole yhden lajikkeen sadon varassa.










Omenankeruureissun paluumatkalla kävimme keräämässä maissia. Se on NIIN hyvää, kun se on ihan tuoretta, sen keittää ja syö voisimän ja suolan kanssa. Nam.





lauantai 29. elokuuta 2015

Päivän sieni




Vesivahinkohuoneessa lattia on ollut tähän mennessä yllättävän siisti, siis laho, mutta ei mitään hurjia rihmastoja. Kunnes tänään lähes viimeisestä poistetusta hirrestä löytyi kodikas sieni.


Tässä oli ennen lattia, nyt on kahden metrin monttu. Tästä näkee myös kuinka hyvin uuni on perustettu.


Meidän ammattilaisiskuryhmä hoitaa tämän väliseinän hirsikorjaukset ja lisäksi laittaa lattian tukihirret kuntoon. Sitten mies jatkaa siitä.


Uunin rakenne.

maanantai 24. elokuuta 2015

Pommern

Luulin, että edellisestä kerrasta Ahvenanmaalla oli ihan vain pari vuotta, mutta siitä olikin jo NELJÄ! Etsin Pommernin käsienpesuallaskuvaa ja se olikin vanhassa blogissa, jonka aika vastikään laitoin kiinni.

Kaivoin kuvat tänne:


Tämän kuvasin Maarianhaminassa Pommernilla.


Tämä on meidän suvilalta. Allas on kotoisin Rakennusapteekista.

keskiviikko 19. elokuuta 2015

Maarianhamina

Meidän Maarianhaminamme näytti tällä vierailulla tältä: Lilla Holmenin linnut ja muut eläimet sekä ihana hiekkaranta ja leikkipaikka. Ehdottomasti lapsiperheen kohde.






Osuimme kansanautojen kokoontumisajoihin!






Ja pupujen estehyppynäytökseen.





Viimeisenä Ahvenanmaan lippu Pommernin takilassa. Hei hei Ahvenanmaa, nähdään taas.

maanantai 17. elokuuta 2015

Majoitus Lemlandissa

Olimme yhden yön Airbnb:n kautta löydetyssä suloisessa vanhassa talossa Lemlandissa. Omistaja oli mukava, talossa oli oma rauha ja vaikka taloa oli kunnostettu aika paljon, siellä oli kuitenkin muutamia suloisia vanhoja yksityiskohtia.