perjantai 27. toukokuuta 2016

Joo, siivottiin oikeasti!

Meillä siivotaan aika harvakseltaan. Mutta vanhojen talojen ryhmässä kävi ilmi, että se taitaa olla muillakin aika yleistä... Neitihenkilön huone valmistui jouluksi ja näin kesäksi pidimme suursiivouksen. Ollaan me aiemminkin järjestelty ja imuroitu, mutta nyt käytiin läpi kaikki kaapit ja laatikot.

Sain naapurilta lainaan Konmarin. Eilen luin sen loppuun. Jouduin tauottamaan lukemista, koska kirja herätti paljon ajatuksia. Ehkä ensimmäinen ja paras oivallus oli, ettei meille kaikille ole lapsena opetettu siivoamista varsinaisesti. Sanotaan vaan "korjaa nyt ne sotkut" tai "nyt siivoat oman huoneesi", mutta kukaan ei kerro MITEN kannattaisi siivota ja järjestää. Olen aloittanut oman konmarittamiseni hyvin maltillisesti. Omasta vaatekaapista lähti kasa vaatteita, jotka eivät tuota minulle iloa. Tänä aamuna kävin läpi kaikki talouden lääkkeet (joita todellakin oli kahdessa eri paikassa - konmarittamisessa on olennaista, että kaikki saman lajin tavarat kerätään sortattavaksi yhtä aikaa). Löytyi kyllä varsinaista vuosikertalääkitystä, nyt on puoli muovikassillista menossa apteekkiin. Toisaalta on syytä olla todella iloinen, että tarve lääkitsemiseen väheni samalla hetkellä kun muutimme vanhaan taloon. Meillä oli kahdella lapsella infektioastma ja kävimme säännöllisesti hengittämässä spiraa. Ja sitten se loppui tähän muuttoon. Onneksi!

Tänään siivottiin neitihenkilön kanssa yhdessä. Opetin neitihenkilöä luopumaan kaikista pienistä kikkanoista, jotka eivät kuulu mihinkään. Myös piirrustukset kävimme läpi siten, että säästimme vain 1-2 parasta ja sanoimme muille heipat. Samaten synttärikorteista säästyi vain kaksi. Lisäksi käytimme aikaa siihen, että kaikille asioille olisi paikat ja oikeankokoiset säilyttimet. Olemme projektissa vasta alussa, mutta huone ON merkittävästi siistimpi. Nyt istummekin molemmat täällä, minä neitihenkilön pöydän ääressä bloggaamassa ja neitihenkilö leikkii minun vanhoilla barbeillani (ja raaskin muuten juuri sanoa heipat niille kahdelle barbille, joilla on ollut jalat irti jo minun lapsuudestani saakka).

Kyllä mä ehkä koen, että olen jotenkin oppinut päästämään asioista irti. Onko se sitten pelkkää konmaria, tai ei. Mutta olo kevenee, kun karsii turhia pois.


  

Huone on aika pieni, nukensängyille ei ole oikein löytynyt optimaalista paikkaa. Nyt ne vievät


Vanha koulukaappi nielee kyllä kätevästi kamaa. Alaosassa on sellaiset mitä neitihenkilö käyttää useimmin ja ollaan yritetty keksiä kaikille asioille säilytyslaatikot.


Vanhassa katossa on kaunis kulma.


Ikkunalistat puuttuvat yhä. Yöpöydällä on Aku Ankka 25 vuotta juhlanumero... Sattumalta eikä stailattuna.


Cath Kidstonit kotiutuivat viime keväänä Englannista.


Neitihenkilö kuuntelee lähes joka ilta äänikirjaa (joo, nuorimalle lapselle on luettu ihan liian vähän). Meidän ehdottomat suosikit ovat Karhukirjeet (kiitos Lilli!) ja Onneli ja Anneli.


Nyt kun huone on siisti, neitihenkilökin halusi heti tehdä kaikenlaista. Ensin puuhakirjoja, sitten barbeja.


Neitihenkilön oma ajatus oli nostaa nukkekoti vaatekaappiin. Se on aiemmin ollut pienen kaapin päällä, mutta neitihenkilö valitti ylettymisongelmia ja lisäksi sen saa nyt suljetun oven taakse piiloon. Ei huono, sanoo äiti.


Pieni kirjakaappi muuttuu jatkossa nukkekaapiksi, projekti on vasta aluillaan, mutta en hoputa sillä neiti tekee mitä haluaa.




Minä en ehkä ole niin innostunut noista julisteista, mutta vaijeriin kiinnitetty näyttely vaihtuu onneksi usein.


Siivousraamattu...

tiistai 24. toukokuuta 2016

Vapaapäivä Kööpenhaminassa

Vietettiin neitihenkilön kanssa tyttöjen päivä Kööpenhaminassa. Lennettiin aamulla seiskan lennolla sinne, ja tultiin illalla 20.40 lennolla takaisin. Hauska sattuma oli, että samalle menolennolle osui yksi kummitäti ja vietti osan päivästä meidän kanssamme.

Aloitettiin päivä Mit hjem er mit slot -tapahtumassa. Taisi olla minulle jo neljäs kerta. Ihana tapahtuma, suosittelen. Puutarhaa, antiikkia, sisustusta ja taidetta, sekä hyvää ruokaa. Sen jälkeen ehdittiin leikkipuistoon, Hamley'sille, Tivoliin, sekä tietenkin Lego- ja Disney-kauppoihin ja pioniostoksille. Kuusivuotias oli todella reipas matkakumppani, mutta sammui paluulentokoneessa jo ennen kuin oltiin ilmassa.


Tällainen superleveä divaani olisi ulos niin ihana! (Mutta en ymmärrä miten sen suojaisi säältä.)


Meillä lupiini on pahin rikkaruoho ja tuholainen, Tanskassa ja Englannissa myös niistä pitää maksaa... (Mietin, että pitäisikö kaivaa muutama ruukkuun...)


Edellisessä kodissa minulla oli ihanat kärhöt (ja pionit). Seuraavat asukkaat repivät ne kaikki pois...



Meillä on ainakin yksi tällainen allas. Näinhän sen voisi kierrttää.


Ihania numeroita.


Hiekkakäytävällä oli kasveja pesuvadeissa.


Yleiskuvan nappasin varmaan kaikkein synkimmällä hetkellä. Päivän aikana sataa ripsautti muutaman kerran, mutta ei koskaan huonolla hetkellä tai paljoa.



Mustia tulppaaneja ja myös mustia orvokkeja. (Muistan ostaneeni sellaisen jonain vuonna, mutten yhtään muista mitä sille kävi...)


Tivolissa oli upeat kukkaistutukset. Tulpaanin kukat olivat kämmenen kokoisia tai isompia.


Käytiin kahdessa laitteessa.


Tässä ehkä saa jonkinlaisen käsityksen tulppaanien koosta. Neitihenkilön uusi lippis on muuten Ullekkaalta. Farkkua ja oranssinen pitsikukka. Suosittelen kotimaista käsityötä. 




tiistai 10. toukokuuta 2016

Lattiahommia

Betonilattiaisen huoneen remppa on seissyt melkein koko talven. Meillä oli talven ajan ekovillasäkit pinottuina seinän viereen eristeeksi. Mies alkoi huoneen purkamisen jatko-osan nyt viikonloppuna.

Huoneesta on purettu pinnasta lähtien:

  • muovimatto
  • lastulevy
  • villat
  • puru-kuonakiviseos
  • tervapaperi
  • bitumi
  • betoni


Nyt ollaan periaatteessa menossa betoninpurkuvaiheessa, sen alla on kostea hiekka, jonka alla on tiilikaukalo. Purun syy on siis se, että hiekka on aina kosteaa kun se on hirsiseinää vasten, kostea hiekka ja betoni pilaavat hirren.

Purkaminen on aika fyysisesti rankkaa. Hiekkaa ja betonia lapataan ikkunasta kourua pitkin kottikärryyn. Haaste on se, että mitä syvemmälle kaivaa, sen korkeammalla ikkuna on. Homma etenee hitaasti.



Puruvaiheessa minä lapioin ja mies kantoi. Puru oli ihan kuivaa ja raikkaantuoksuista.



Tässä betoni+bitumipinta. 


Seinien hirret on huolella suojattu tervapaperilla.


Uuni lepää betonikakun päällä.


Kuvassa etualalla bitumikerros, takana betoni.


maanantai 9. toukokuuta 2016

Äitienpäiväruuat

Ei olla koskaan ennen tehty kotona itse uppopaistettuja ranskalaisia. Nyt tehtiin. Sekä tavallisia, että bataattia. Bataatti piti liottaa kylmässä vedessä ja kuivata. Peruna taas piti laittaa kuumaan veteen noin 10 minuutiksi. Sitten molemmat uppopaistettiin kahdesti, ensin noin 140 asteessa viitisen minuuttia, otettiin pois valumaan ja paistettiin uudestaan 180 asteessa rapeiksi.

Kaverina oli uunilohta. Ja iltapäivällä syötiin vielä suklaamukikakkuja. Se on kyllä kätevä herkku, josta jokaiselle riittää yksi annos, eikä jää turhaan yli. Ohje löytyy täältä.










sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Äitienpäiväretki

Tehtiin äitienpäivän aamun kunniaksi noin 6,5 km patikkaretki lähiluontoon. Ihana kevät! Komeat maisemat ja reippaat lapsukaiset.




Mun äitienpäiväkukat saivat jäädä ihan maahan.



Näitäkin löytyi muutamasta kohtaa. Meillähän on pihalla myös blogin kautta saatuja yllätyskukkia. Siellä on nyt YKSI ainoa kukka. Kiitos!









Tyttäreni oli kuin Peppi, muistatteko sen elokuvan, jossa Peppi lensi rikkinäisellä pyörällä.