tiistai 12. kesäkuuta 2012

Suutarit

Eilen oli monen puhelun päivä. Ehdin vihdoin soittaa tarjouksia lukkosepiltä, jotta päästään parantamaan lukitusta. Hälytysjärjestelmä meillä on ollut jo ennen muuttoa.

Soittelin maakuntamuseoon siitä, että mitä sr1-merkitylle kulttuurimaisemalle eli omalle pihallemme saa tehdä. Meillä on pihalla maakumpu, joka kovasti näyttää vanhalta maakellarilta, mutta siinä ei ole oviaukkoa missään. Maakuntamuseo on vaikeasti tavoiteltava, joten odottelen, että he palaavat asiaan. Soitin samaisesta kummusta myös Puolustusvoimille, joka ohjasi minut poliisin puheille. Miksikö? Tämä tontti on ollut Neuvostoliitolle luovutetulla alueella ja muutenkin kumpu on niin epämääräinen, että halusin selvitellä kannattaako olla huolissaan siitä, että jos pääsemme kumpua maisemoimaan, osuuko ensimmäiseen kauhalliseen joku sodanaikainen/-jälkeinen räjähde. Poliisi sanoi ohjeeksi, että on syytä varovaisuuteen, mutta voidaan kaivaa. Ja jos jotain löytyy, niin pitää soitella hätänumeroon.

Poliisi sanoi, etten nyt ihan turhaan soitellut, sillä tällä alueella löytyy kuulemma suutareita lähes viikottain. Eniten kuulemma hylätyistä kaivoista ja ullakoilta. Poliisi vakuutteli kuitenkin, että yleensä aika on jo tehnyt tehtävänsä ja räjähteet ovat niin kostuneet, että vaaraa ei pitäisi olla. Mutta...

Nuohoojallekin soitin, sillä kahdessa piipussa on ne vanhat naakanpesät ja yhdessä, josta lensi piipunhattu kevätmyrskyssä, on uusi. Kun menee toiseen vessaan alkaa kuulua melkoinen kalkatus. Siellä taitaa olla iso poikue. Nuohooja kiertää tiettyä reittiä ja taitaa ehtiä meille vasta loppukesästä.

Hiekkalaatikkohiekkaakin kokeilin tilata. Autoilija lupasi tuoda tänään näytepussukan, koska en osannut arvioida sanallisen kuvauksen perusteella, että onko hänellä oleva hiekka sopivaa vai ei.

Ei tällaista puhelurumbaa olisi ehtinyt hoitaa työpaikalla.


Tämä kuva on edellisestä kodista. Ensiapulaatikko asuu nyt olohuoneessa. Lupiini muistuttavat, että jos jaksaisin tehdä pienen kävelylenkin, voisin käydä hakemassa lupiineja maljakkoon. Nyt on juuri oikea aika. Omalla pihalla sireenit kukkivat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!