perjantai 31. elokuuta 2012

Pihalla vieläkin

On niin ihania syyskesän päiviä, että ulkona voisi olla koko ajan. Vasta näin kesän lopulla saimme istutettua pari luumua, yhden viinimarjan ja karhunvatukan, jotka kaikki saimme alkukesästä. Kuin ihmeen kaupalla ne olivat yhä hengissä. Meillä on tiedossa aika iso puutarhan mullistus, että on ollut suorastaan vähän tyhmää vastaanottaa tällaisia kasveja, jotka on pakko saada maahan.


Ihana valo.


Karhunvattu on vähän surkea, mutta kukkii! Sen laitoimme talon seinustalle suojaisaan nurkkaan. Villiviinistä olemme repineet ison osan pois, muttei raaskittu repiä ihan kaikkea.


Autonrengaskeinu on ollut runsaassa käytössä.


Syyskukkia vielä kerran.


Tupaantuliaislahjaksi saamassamme omenapuussa oli alunperin neljä raakiletta, mutta tässä on nyt ainoa varjelemamme omena! Tontilla ei ole yhtään hedelmäpuita ennestään. (Ja tämä on se puu, jonka istutimme yli 40 vuotta vanhassa puutarhasuunnitelmassa määritellylle omenapuun paikalle ihan vahingossa.)


Eilen seurailimme pitkään kahden oravan kisailuja. Suurin osa kuvista vaan oli ihan pölöjä, kun silmät hohtivat salamasta. Ilman salamaa puiden varjossa kuvaaminen ei onnistunut käsivaralta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen todella iloinen, että jätät kommentin!